Koululinkki

Alahärmän yläkoulusta muistutetaan, että roskat ovat vaaraksi myös eläimille ja koulukiusaamiseen tulee ihan oikeasti puuttua ennen kuin se on liian myöhäistä

Suomi siistiksi!

Miksi lenkin varrella näkee valitettavan usein roskia tien varsilla? Miksi koulun ja kauppojen pihoissa näkee myös roskia, vaikka roskikselle olisi vain parin metrin matka? Jos muovinkäytön hillitsemisen lisäksi jokainen hävittäisi roskansa asianmukaisesti, monilta ongelmilta vältyttäisiin.

Luonnoneläinten lisäksi myös lemmikkieläimiä vahingoittuu vastuuttomasti maastoon tai tien varsille jätetyistä roskista. Tyynellämerellä ajelehtii tälläkin hetkellä 3,5 miljoonan tonnin kokoinen lautta muovijätettä. Miljoona merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee vuosittain vesien muovijätteen takia. Emmehän halua, että Itämerelle ja Suomen vesistöille kävisi samalla lailla? Täytyy myös muistaa, että tottakai julkiset paikat näyttäisivät kivemmalta, jos maassa ei olisi tupakantumppeja, purkkaa ja muita roskia.

Tupakantumpit ovatkin maailman yleisin roska, joka ei maatuessaan edes maadu kunnolla, vaan muuttuu mikromuoviksi. Noin kaksi kolmesta tupakoitsijoista heittää tumpit maahan roskiksen tai tuhkakupin sijasta.

Yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, koska kokee sen osaksi kansallista identiteettiä, ja luottaa luonnon terveyttä ja hyvinvointia lisääviin vaikutuksiin. Koska tilastotkin kertovat suomalaisten välittävän luonnosta, kohdellaan sitä myös sen mukaisesti. Helpoin tapa välittää luonnon puhtaudesta lajitella roskat oikein, tai vähintään: Roskat roskikseen!

Elli Pulkkinen ja Lotta Ikola, Alahärmän yläkoulu 8. lk

Koulukiusaamiseen on puututtava ennen kuin se on liian myöhäistä!

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai sitten jossakin toisessa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai sitten fyysistä väkivaltaa. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua ihan kuka vain tahansa. Kiusaamista tapahtuu aivan liikaa koulussa tai sitten jossakin toisessa oppilaitoksessa, kuten moniakin on jo kiusattu ala-asteelta ylä-asteelle asti. Ja minuakin on jo kiusattu ala-asteella todella paljon ja vielä ylä-asteellakin.

Ala-asteella voi tapahtua niin pientä kuin isoakin kiusaamista, mutta vakavinta kiusaamista tapahtuu yleensä yläasteella, kun nuoret voivat tehdä vaikka itsemurhan, että heitä ei enää kiusattaisi. Yhden tehdyn tutkimustuloksen mukaan vuonna 2018 koulukiusaaminen on jo alkanut vähenemään, kun kiusaamista ovat vähentäneet esim. Kiva-koulu-ohjelma ja muut kiusaamista vähentävät toimenpiteet. Mutta sitä esiintyy vieläkin joillakin paikkakunnilla.

Toivoisin, että opettajat puuttuisivat kouluissa tai muissa oppilaitoksissa enemmän ja ajoissa koulukiusaamiseen, etteivät silloin vasta, kun se on jo liian myöhäistä enää puuttua siihen. Toivoisin myös, että kiusaamisen vastaisia ohjelmia järjestettäisiin vielä vuonna 2019, että se saataisiin loppumaan ja vähenemään, koska kaikille koulukiusatuille jää paljon pahoja traumoja kiusaamisesta, jota he ovat joutuneet kokemaan. Koulukiusaaminen on rikos, joten kaikki kiusaajat lopettakaa kiusaaminen nyt! Ennenkuin se on jo liian myöhäistä.

Jenna Mäki-Kojola, Alahärmän yläkoulu 8. lk

Joka neljäs nuorista nukkuu liian vähän

Erään tutkimuksen mukaan nuoret ovat entistä väsyneempiä ja kärsivät uniongelmista. Varsinkin murrosikäisille riittävä unen määrä on yhtä tärkeää, kuin monipuolinen ruoka ja säännöllinen liikunta. Hyvällä unella on monia hyviä terveysvaikutuksia. Esimerkiksi: Flunssaan sairastuminen ei ole yhtä todennäköistä, koska vastustuskyky pysyy parempana. Välttää liikakilot, koska unen puute sekoittaa ruokahalua säätelevien hormonien voimasuhteet, eli nälän tunne tulee nopeammin huonosti nukutuilla yöunilla. Oppii helpommin ja muistaa paremmin. Yöllä kokeeseen luku saattaa olla huonoin vaihtoehto oppimistuloksen kannalta. Kunto pysyy parempana, koska paras tapa urheilusta palautumiseen on kunnon lepo.

Mielestämme nykynuoret nukkuvat liian vähän, eivätkä läheskään kaikki edes yritä tehdä asialle mitään. Omasta kokemuksesta voimme kertoa, että kun on nukkunut vajaat yöunet, on nälkä jo ensimmäisen tunnin jälkeen ja koulupäivä on muutenkin todella raskas. Keskimäärin Suomalaiset 8.–9.-luokkalaiset tytöt ja pojat menevät nukkumaan koulupäivinä noin klo 22.30, mutta osa valvoo jopa puoli kahteen, jolloin ei kerkeä saamaan tarpeeksi unta, eli noin 8–10 tuntia, jonka verran nuoret unta tarvitsisivat.

Me kehotamme nuoria nukkumaan enemmän ja jättämään puhelimen vaikkapa keittiön pöydälle noin tuntia ennen nukkumaan menoa. Joillakin voi tässä vaiheessa mieleen herätä kysymys; “Miten sitten kulutan aikani ennen nukkumaan menoa, jos puhelinta ei pysty käyttää"? Voit esimerkiksi lukea kirjaa, piirtää tai tehdä jotain muuta rauhallista. Näin saat paremmin unen päästä kiinni ja nukut sikeämmin.

Iiris Ikola ja Mira Niemi, Alahärmän yläkoulu 8. lk

Kouluruoka muka pahaa?

Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan vain n. 10 % kahdeksasluokkalaisista syö kaikki kouluruuan osat eli ruokajuomaksi maito tai piimä, pääruoka, salaatti, leipä ja levite. Suomessa kouluruoka on ilmainen, mutta monessa maassa se on maksullinen tai sitä ei ole ollenkaan. Suomessa ikävä kyllä kouluruuan pahaksi haukkumisesta on tullut trendi ja sitä kuuleekin paljon enemmän kuin sen kehumista. Myös kaverit vaikuttavat kouluruuasta puhumiseen ja puhumisen sävyyn. Kuitenkin monet tietävät, että ravinto on yksi terveyden merkitsevimmistä tekijöistä ja kouluruuankin syönti auttaa jaksamaan ja edistää terveyttä enemmän kuin ruuan korvaaminen esimerkiksi välipalapatukoilla. Kouluruoka voi olla myös joillekin päivän ainoa lämmin ateria, jos sitä ei kotona jostain syystä saa.

Meidän mielestä kouluruoka on hyvää siihen nähden, minkälaiset resurssit on ruuanlaittoon. Me uskallamme sanoa kouluruokaa hyväksi, emmekä lähde ruuan haukkumis-trendiin mukaan. Jokainen voisi omalla suhtautumisella ja asenteella vaikuttaa kouluruuan arvostamiseen ja uskaltaa kehua ruokaa ääneen, jos on sitä mieltä.

Miia Kojonen ja Oona Kalliokoski, Alahärmän yläkoulu 8. lk

Nainen nyrkin ja hellan väliin?

Miehet, kuinka tutulta tämä skenaario kuulostaa teistä: sinä ja vaimonne saavutte yhtä aikaa kotiin pitkän työpäivän jälkeen. Lösähdät sohvalle, kun vaimosi menee aloittamaan kotityöt keittiössä. Vielä monen tunninkin kuluttua, vaimosi pesee tiskejä. Hän haluaisi aikaa itselleen, mutta tietää, että kun työt keittiössä on tehty, seuraavaksi on työt muussa talossa. Lapsenne alkaa kirkumaan huoneessaan, mutta sen sijaan, että menisit rauhoittelemaan häntä, jatkat sohvalla löhöilyä ja käsket jo kiireisen vaimosi mennä huolehtimaan lapsesta. Kun ruoka on valmista, sen sijaan, että kiittäisit vaimoasi ruoan tekemisestä, valitat sen mausta. Kun otat vaatteesi pois illalla, huomaat, että ne ovat likaiset ja sysäät ne huoneesi nurkkaan, mistä vaimosi pitää viedä ne pyykkikoriin. Seuraavana aamuna valitat, kun lempipaitasi ei ole puhtaana, koska vaimosi ei ole sitä pessyt. Kun vaimosi pyytää sinua kerrankin tekemään jotain, löhötät sohvalla, etkä tee sitä ja vaimosi joutuu tekemään senkin.

“Mutta nainen kuuluu keittiöön. On kuulunut jo tuhansia vuosia". Jos me kaikki eläisimme, niin kuin tuhat vuotta sitten, me emme kehittyisi. Jos esimerkiksi eläisimme tänään samalla lailla, kuin tuhat vuotta sitten, me emme käyttäisi lääkkeitä, meillä ei olisi ilmaista sairaalahoitoa ja teillä miehillä ei myöskään olisi elektronisia laitteita, poria, silppureita ja muita elektronisia härpäkkeitä. Miksi tämän “käytännön" pitäisi siis olla pysyvä? Seuraava tekosyy varmaan onkin se, että “miehet eivät osaa/heitä ei ole opetettu". Se on koulutuksen puutetta ja sukupuolikasvatuksen syytä, eikä meitä naisia pitäisi syyttää teidän osaamattomuudestanne. Perunoiden keittäminen ja makaronilaatikon paistaminen on yleistietoa ja osaamista, joka jokaisen suomalaisen täysjärkisen pitäisi oppia muutaman harjoituskerran jälkeen. Meillä naisilla on omat unelmamme, toiveemme ja osaamisemme. Emme voi saavuttaa niitä hellan äärellä odottellen kiisselisi pulpahtavan, jonka päädyt syömään valittaen. Emme ole esineitä, jotka voit lukita milloin pihatöihin ja milloin keittiöösi.

Suomen lainsäädännössä sanotaan, että naisille ja miehille pitäisi maksaa saman verran. Suomi on aina ollut johtoasemassa naisten tasa-arvossa. Tytöt saavat saman koulutuksen, kuin pojat ja yleensä tytöt valmistautuvatkin paremmin arvosanoin. Tutkimuksen mukaan tytöistä yli yhdeksän keskiarvon saa noin 16 % ja pojista alle 5 %. Kahdeksaisella alkavista keskiarvoista on yli 40 % tyttöjen ja 28 % poikien. Tämä tarkoittaa, että tytöt todennäköisesti saavat parempipalkkaisia töitä. Silti olemme survoneet itsemme näihin stereotypioihin, missä miehet ovat perheen rahantekijöitä ja naiset kököttävät keittiössä huolehtien lapsista. Asia tietenkin erikseen, jos nainen sitä itse tahtoo.

Uusi sukupolvi on aina uusia mahdollisuus kasvaa uusiin tapoihin. Jos opettaisimme tälle sukupolvelle, että sen sijaan, että pakottaisit itsesi tiettyyn muottiin tai parisuhteeseen, tee mitä haluat tehdä elämälläsi.

Sofia Alainen, Alahärmän kirkonkylän yläaste 8. lk

Uusimmat kaikki