Koululinkki

Ilmiöviikolla lähestyttiin lukemista monesta näkökulmasta – Rikokset ja dystopiat kiinnostavat nyt fantasian kustannuksella, kauhu on aina muodissa

VAASA

Variskan yläkoulussa järjestettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla lukemiseen innostava Ilmiöviikko. Teemaviikon ohjelma rakennettiin lukemisen ympärille luokanohjaajan ja varaluokanohjaajan oppiaineiden näkökulmasta.

8F-luokka tutustui Ilmiöviikolla true crimeen, joka ammentaa oikeasti tapahtuneista rikoksista aineksia kirjallisuuteen, tv-sarjoihin ja podcasteihin.

– Ensimmäisenä päivänä katsoimme Armanin ( Alizad) dokumentin ja keskustelimme siitä ryhmissä, Rebecca Vesiluoma kertoo.

Luokan katsoma dokumentti on Arman ja Suomen rikosmysteerit -sarjan jakso, jossa aiheena olivat Pohjanmaan liftarisurmat. Jakso oli oppilaiden mielestä kiinnostava.

– Ihmeellistä, miten tuollaista voi sattua ja vielä samannimisille naisille, Noora Tuori sanoo.

– Ja tekijäkin on jo päässyt vapauteen, Jasmin Skogman pohtii.

Rikosten lisäksi 8F:n ohjelmaan kuului myös annos kauhua.

– Eilen teimme vaasalaisista aaveista uutisia, joissa toimme tapaukset nykyaikaan, Tuori kertoo.

Keskiviikkona koululinkki piti 8F:lle oppitunnin rikoksista ja onnettomuuksista uutisoimisesta. Sen jälkeen oppilaat selvittivät tiensä ulos luokkaan rakennetusta pakohuoneesta.

– En ole innokas lukija, mutta kyllä tämä innostaa lukemaan ainakin rikoksista, Skogman toteaa Ilmiöviikosta.

– Voisin lukea jonkin kirjan rikoksesta tai elämäkerran vaikka Kuokkamummosta, Vesiluoma komppaa.

Rikokset ja dystopiat kiinnostavat

8F:lle Ilmiöviikon ohjelman suunnittelivat yhdessä luokanohjaaja, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Mäki-Paavola sekä varaluokanohjaaja, oppilaanohjaaja Marika Syväluoma. Ohjelmaan otettiin aineksia molemmista oppiaineista.

– Oppilaanohjauksen näkökulma näkyi esimerkiksi siinä, että tutustuimme samalla myös poliisin ja toimittajan ammatteihin. Lisäksi maanantaina tutustuimme Vaasassa poliisitalolla (nykyinen Kultsa) vuonna 1921 tapahtuneisiin poliisisurmiin, Mäki-Paavola kuvailee.

Yläkoululaisten lukemista työssään paljon seuranneena hän arvioi, että fantasiakirjallisuuden suosio on hiipumassa.

– Tulevaisuus on dystopian ja true crimen, hän sanoo.

Kauhu ja etenkin aaveet kiinnostavat yläkoululaisia myös vuodesta toiseen.

– Alongin Kevätuhrit, Poen Punaisen surman naamio, Simukan Punainen kuin veri, Atwoodin Orjattaresi tai siitä tehty sarja Handmaid’s tale sekä Ivalo-sarja, hän luettelee suosituksia, joista osaan 8F:kin on jo ehtinyt tutustua tai on pian tutustumassa.

Suosikkisadut uusiksi

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Susanna Kokon ja Maria Hokkasen ryhmä käsitteli Ilmiöviikolla satuja.

– Oppilaat saivat tuoda kouluun lapsuutensa lempisatuja, joita he esittelivät toisilleen. Kertasimme sadun erityispiirteitä, minkä jälkeen oppilaat alkoivat ryhmissä suunnitella omia satujaan. Suunnittelun jälkeen sadut kirjoitettiin ja kuvitettiin. Viimeisenä päivänä oppilaat tekivät iPadeilla saduistaan videoita tai äänisatuja. Viimeisellä tunnilla katselimme yhdessä muiden tuotoksia, Kokko kertoo.

Hänen mielestään Ilmiöviikko sujui mainiosti, vaikka sitä jouduttiinkin pariin otteeseen lykkäämään myöhemmäksi.

– Päällimmäisenä ilmiöviikosta jäi mieleeni oppilaiden innokas asenne ja hyvä tekemisen meininki! Vaikutti siltä, että oppilailla oli hauskaa. Oppilaiden itse tuottamat sadut olivat mielestäni loistavia. Kahdesti aikaisemmin peruuntunut ilmiöviikko sattui oikeastaan ihan sopivaan ajankohtaan: Kolmen viikon etäjakson jälkeen luokan yhteiset hetket tulivat tarpeeseen.

Ennätysten testaamista ja uuden urheilulajin keksimistä

7D aloitti Ilmiöviikon lukemalla erilaisista ennätyksistä eri vuosien Guinness World Records -kirjoista.

– Näistä ennätyksistä valittiin neljä erilaista toteuttamiskelpoista ennätystä, jotka sitten muokattiin ryhmätyönä kokeiltavaksi Ilmiöpäivien aikana, 7D:n ryhmänohjaaja, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Pelkonen kertoo.

Ryhmät suunnittelivat myös liikuntatunnin alkuun sopivan alkulämmittelypelin. Peleille laadittiin selkeät säännöt, jotka testattiin koko luokan voimin.

– Näistä ainakin toimivin tulee käyttöön liikuntatunneille, Pelkonen lupaa.

Hänen mukaansa Ilmiöviikon aikana korostui monilukutaito, sillä oppilaat lukivat ennätyskirjoja ja sääntöjä, mutta myös peli- ja leikkitilanteiden lukeminen oli keskeisessä roolissa.

– Päivät olivatkin liikuntaluokan osalta varsin toiminnalliset, ja lukeminen ja liike liittyivät koko ajan toisiinsa, hän sanoo.

Uusimmat kaikki