Koululinkki

Kasvisruokaa vähemmän ja koulupäivät alkamaan myöhemmin – näin kirjoittavat Nurmon yläkoulun 8.-luokkalaiset

Erilaisuus vikana

Olet asunut uudella paikkakunnalla noin kuukauden ja et ole vielä saanut kavereita koulussa. Kun kävelet käytävällä, niin ihmiset tuijottavat ja näyttävät nauravan. Sinulla on hyvin epävarma olo. Pukeudutko oudosti? Puhutko oudosti? Et tiedä, etkä uskalla tehdä mitään muuta kuin istua hiljaa pää alhaalla. Mietit: “Mikä minussa on vikana?".

Monet nuoret nykyään kokevat samanlaisia tilanteita. Uusiin ihmisiin ei uskalleta tutustua kasvokkain, vaan heistä tehdään ennakkoluuloja ja puhutaan pahaa selän takana. Sana “läppä" on suosittu sana kiusaamisessa. Nuoret luulevat tätä viattomaksi, ja he eivät tajua, että tämäkin on kiusaamista. Kaikki kannustavat toisia olemaan oma itsensä, mutta moni ei tarkoita sitä. Nuoria kiusataan heidän painosta, pituudesta, kehosta, ihonväristä, puhetyylistä tai jopa vaatteista. Toinen sai paremman numeron kokeesta ja nyt hän on "hikke". Pitää arvostella toisia ja luulla, että on arvokkaampi kuin toinen. Toinen on enemmän “muodikkaampi", joten hän on parempi kaikessa.

Tällaisten asioiden takia itse arvostan ystäviäni, jotka hyväksyvät minut omanlaisena. Ymmärrän, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä. Kaikkien kanssa pitää silti osata tulla toimeen ja hyväksyä toiset. Kiusaamista on nykyään liian paljon, ja monet yrittävät sitä estää.

Toivon, että joku päivä kiusaamista olisi vähemmän. Kiusaamisen lopettaminen kokonaan on melkein mahdotonta, mutta olisin itse tyytyväinen, jos en monesti koulun käytävillä kuulisi, kuinka jostain nuoresta tai opettajasta puhutaan pahaa. Toivon, että tämä kirjoitus saisi ihmiset puhumaan enemmän realistisesti kiusaamisesta ja sen estämisestä.

Vilma Viitamäki, Nurmon yläaste 8. lk

Lasten ja nuorten puhelimen käyttö

Milloin viimeksi olet ollut ilman puhelinta? Käynyt internetissä? Tai tehnyt mitään järkevää, et pelannut?

Yleensä me nuoret emme tee mitään muuta, kun olemme puhelimella tai pelaamme tietokoneilla, joten myös ulkona käyminen jää vähälle. Miksi ei vain voi jättää sitä puhelinta siihen pöydälle tai laittaa tietokonetta kiinni ja mennä vaikka ulos tai kavereiden kanssa tekemään jotain järkevää, kuten esimerkiksi pelaamaan pallopelejä tai leikkimään seuraleikkejä? Ulkona käyminen on paljon terveellisempää, kuin sisällä istuminen ja näytön tuijottaminen. Jokainenhan meistä tietää, että puhelimella, tai tietokoneella oleminen aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä! Jotkut nuoret saattavat tulla myös aggressiiviseksi ja levottomiksi liiallisesta pelaamisesta.

Monet nuoret eivät voi olla ilman puhelinta esimerkiksi perheen yhteisen ruokailun aikana. Kun mietin tätä aihetta, huomasin, että oma käytökseni on aika lailla edellä kirjoittamani kaltaista, ja päätin parantaa tapani ja käyttää puhelinta ja tietokonetta harvemmin. Pitäisikö meidän lasten- ja nuorten jättää puhelimet kotiin ja keskittyä yhdessäoloon niin, että olemme läsnä toisillemme?

Emilia Kivelä, Nurmon yläaste 8. lk

Kouluruoka ja sen terveellisyys

Onko sinun mielestäsi kouluruoka hyvää ja laadukasta? Onko siinä kenties parannettavaa? Koulussa tarjoiltava ruoka näyttää päällepäin monipuoliselta ja terveelliseltä. Linjastolta löytyy salaattia, lihaa, perunaa ja maitoa, eli voit täyttää lautasesi helposti lautasmallin mukaan. Ruoassa on mielestäni kuitenkin paljon parannettavaa.

Suolan määrä kouluruoassa on sama, kuin mikä sinun päivittäinen suolansaanti saisi olla. Liika suolansaanti kuormittaa esimerkiksi munuaisia ja aiheuttaa verenpaineen kohoamista. Myös turvotus on yleistä. Ruokaa pitäisi tarjoilla vähemmällä suolanmäärällä ja antaa oppilaiden lisätä linjastolla suolaa, jos he niin haluavat.

Kouluruuan proteiininpuute on myös ongelma. Jokaisen nuoren sekä myös aikuisen olisi hyvä saada proteiinia noin 20 grammaa ateriaa kohden. Kouluruuan ravintoainejakaumassa se on noin 10 grammaa. Hiilihydraatteja ruuasta on yli puolet ja rasvaa jopa yksi neljäsosa. Mielestäni proteiininmäärä voitaisiin tuplata ja rasvan määrää laskea puolella. Näin kouluruoka pitäisi esimerkiksi kylläisenä pidempään.

Leivän tai näkkärin päällä on harmillisen harvoin tarjolla kasviksia, yleensä vain keittopäivinä. Mielestäni kasviksia olisi hyvä olla jokaisena päivänä tarjolla, sillä ne parantavat elimistön puolustuskykyä.

Kouluruoka meidän koulussa on vähän ennen kello kahtatoista. Se on todella myöhään huomioiden oppilaat, jotka ovat tulleet kahdeksaksi kouluun. Heillä ruokailuväli venyy aamupalasta lounaaseen noin viisi tuntia. Ehdottaisin, että kun koulumme vierestä löytyy lukio sekä ala-aste, ruokailuvuorot vaihtelisivat koulujen kesken esimerkiksi viikoittain. Täten yläasteen ei aina tarvitsisi mennä myöhäisimpään ruokailuun. Se auttaisi keskittymistäkin paremmin viimeisillä aamupäivän tunneilla.

Toivoisin, että tällaisiin asioihin alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota, jotta kouluruokailu olisi ravintorikkaampaa ja terveellisempää.

Milla Pelkonen, Nurmon yläaste 8. lk

Kouluruoasta parempaa?

Kouluruoka ei ole aina kovin hyvää, koska kaikkien muidenkin mielestä perunat maistuvat siltä, että ne olisi tehty kumista. Sen lisäksi ruoka on tosi halpaa, ympäri Suomen keskimäärin alle 2,5€/ oppilas päivässä. Yleensä ruoka kyllä näyttää hyvältä, joten sitä saattaa ottaa normaalia enemmän. Mutta kun sitä maistaa, niin huomaa ettei se olekaan hyvää. Joten puolet heitetään roskiin, se ei ole hyvä asia. Olen itsekin huomannut, että yli puolet oppilaista ei edes käy syömässä kouluruokaa. Se saattaa johtua juuri äskeisistä syistä. Olen myös varma, että en ole ainoa, joka kirjoittaa tästä aiheesta ja toivonkin niin, että tämä ei jäisi tähän.

Jotkut ruoat ovat kuitenkin hyviä, mikä on erittäin kiva, ettei tarvitse olla koko päivää nälissään ja pääkivun kanssa. Jos saa hyvää ruokaa koulussa, niin jaksaa opiskella, joten hyvä kouluruoka on erittäin tärkeää. Suosittelen, että saisi käydä kotona syömässä, niin jaksaisi paremmin koulussakin.

Nuuna, Nurmon yläaste 8. lk

Kasvisruokia pitäisi vähentää!

Kasvisruoan lisääminen pitäisi loppua kouluissa. Hyvät kouluruoat on pilattu tunkemalla sinne kasviksia, esimerkiksi jauhelihakastikkeeseen jauhelihan tilalle on laitettu mifua. Ruoka-aine mikä siinä ruoassa täytti ja auttoi jaksamaan, oli se jauheliha. Niinpä ei sillä ruoalla jaksa kolmeen asti koulussa ilman jauhelihaa.

Minä en tiedä montako kasvissyöjää koulussa on, mutta en usko, että niitä on enempää kuin yhden käden sormien verran, jos sitäkään. Miksi näille muutamalle kasvissyöjälle ei tehdä oma ruoka tai saisivat ottaa omat eväät mukaan, koska se on erityisruokavalio. Jos on muutama tai kymmenen ihmistä, jotka eivät syö lihaa, niin miksi se liha pitää ottaa muilta alakoululaisilta, yläkoululaisilta ja lukiolaisilta ruokailijoilta pois? Jos muutama kymmenen oppilasta syö gluteenitonta ruokaa, miksi kaikille ei sitten ole gluteenitonta ruokaa? Tai jos muutamat oppilaat syövät maidotonta ruokaa, miksi kaikille sitten ei laiteta maidotonta ruokaa? Eli siis miksi kasviksia tungetaan vain lisää ruokiin, mikä ei miellytä suurinta osaa syöjistä. Se, että ei syö lihaa tai rupeaa kasvissyöjäksi, on oma päätös. Sitä kutsutaan erityisruokavalioksi, joten miksi kaikkien, jotka syövät ns. kunnon ruokaa, pitäisi syödä kasvisruokaa, vaikka ei sitä tahtoisi.

Eero Mäenpää, Nurmon yläaste 8. lk

Kasvisruuan vähentäminen koulussa tai armeijassa

Kasvisruokaa ollaan lisäämässä kouluun ja armeijaan otetaan käyttöön kerran viikossa kasvisruokapäivä. Miksi aletaan muuttamaan hyviä ruokailutapoja, joilla on eletty jo kaun. Kasvisyöjille voisi tehdä oman ruuan ja lihansyöjille oman. Uskon kumminkin siihen, että yläasteella on lihansyöjiä enemmän kuin kasvissyöjiä.

Lehdissä on tehty kyselyä Suomen koulun oppilailta ja urheilulukioilta. kasvisruoka ei ole oppilaiden mielestä hyvää, eikä anna kaikkea proteiinimääriä, mitä liha antaisi. Eikä ruoka täytä kunnolla, loppupäivän saa olla nälässä. Ylimääräistä ruokahävikkiäkin voitaisiin vähentää, jos olisi kunnon ruokaa. Ihan näin omallakin kokemuksella voin sanoa, että silloin, kun on esimerkiksi kasvissosekeittoa, ruokaa menee puolet enemmän roskiin kuin vaikkapa makaronilaatikko päivänä. Armeijassa jos on kasvisruokaa, kyselyn mukaan yli puolet menee suoraan sotilaskotiin syömään, ei omaan ruokalaan.

Kasvisruokatuotteet maksavat enemmän kuin lihatuotteet, joten siinähän koulukin säästäisi, jos otettaisiin kasvisruoka pois kokonaan.

Kasviksia pitää syödä, mutta ei vanhoja perus-ruokatottumuksia tarvitse vaihtaa. Jokainen saa syödä sitä, mistä itse tykkää.

Matias Pölönen, Nurmon yläaste 8. lk

Kasvisruokaa vähemmän kouluihin

Kasvisruoka ei kuulu mielestäni kouluihin, koska se ei täytä ja se on pahanmakuista. Kouluissa oli ennen hyvää ruokaa, mutta nykyisin se on korvattu kasvisversioilla. Esim. lasagne oli ennen hyvää, mutta nyt siitä on tehty kasvisversio ja se on pahaa. Suurin osa ei pidä siitä.

Ruoat pysyisivät maukkaampina, jos niissä olisi lihaa. Lihassa on paljon proteiinia, joka edistää lihasten kehittymistä. Kouluissa suurin osa on normaalisti syöviä, joten miksi liha korvataan kasviksilla. Lautasmallin mukaan lautasesta 1/4 pitää olla lihaa tai kalaa. Huippu-urheilijoidenkin ruokavalio koostuu lautasmallin mukaan, eikä pelkästä kasvisruoasta. Kouluissa pitäisi olla sitä ruokaa, mitä oppilaat haluavat, mutta ei kuitenkaan mitään kauhean epäterveellistä. On mielestäni epäreilua, että jos koulussa on muutama vegaani, niin koko muu koulu joutuu kärsimään nälästä.

Miksi pitää kasviksia lisätä lämpöiseen ruokaan, jos salaattia on jo tarjolla muutenkin? Kouluissa voisi olla erillinen osio kasvisruokaa haluaville. Ruokaa menee hukkaan paljon, kun se on pahaa ja koska osa ei käy edes syömässä sen takia.

Huuko Jokiaho, Nurmon yläaste 8. lk

Maalla asuminen parempaa kuin kaupungissa?

Asun itse maaseudulla, ja tarkoitukseni onkin tuoda esiin oman kokemukseni kautta kaikkia niitä positiivisia asioita, joita maalla asumisesta seuraa.

Mielestäni maaseudulla on parempi asua kuin kaupungissa, koska siellä on paljon rauhallisempaa ja turvallisempaa. Maaseudulla ei ole paljon liikennettä eikä liikenteen melua. Maalla on myös paremmat mahdollisuudet pitää enemmän ja erilaisia kotieläimiä sekä hyötyeläimiä esimerkiksi kanoja, koska maaseutu on harvemmin asutettu. Ja koska se on harvemmin asutettu, niin naapurit ja kylän ihmiset myös tuntevat toisensa paremmin. Taloja ympäröivät metsät ja pellot, joissa voi lenkkeillä ja pitää koiria vapaana. Kesäisin maaseudulla metsissä voi retkeillä ja talvisin hiihtää. Ilma on maalla puhtaampaa, ja siellä on myös vähemmän valosaastetta kuin kaupungissa. Maalla myös kuluttaa vähemmän, sillä kaupat ovat kauempana, eli pitkän välimatkan vuoksi kaupoissa käydään harvemmin ja ostoksia mietitään tarkemmin.

Näiden asioiden takia maaseutu on minun mielestäni parempi asuinpaikka kuin kaupunki ja lapsille hyvä ja turvallinen kasvuympäristö.

Jenna Väliniemi, Nurmon yläaste 8. lk

Mopon rakenteellinen nopeus 60 km/h

Ärsyttääkö sinua, että mopo saa kulkea vain 45 kilometriä tunnissa? Minun mielestäni seuraa useita ongelmia, kun mopo saa kulkea vain 45 kilometriä tunnissa. Esimerkiksi mopoja ohitellaan jo 50 km/h nopeusrajoitetuilla alueilla. Mopoilijat joutuvat ajamaan pientareella, ja silloin autot ohittelevat todella vaarallisesti, vaikka vastaan tulisi toinen auto. Mopoilijoita katsotaan vihaisesti liikenteessä ja näytellään kansainvälisiä käsimerkkejä, koska mopo ei kulje mihinkään. Turvallista ohitusta vastaan en ole, kyllä minäkin ohittaisin edelläni ajavan hitaamman ajoneuvon kuten pyöräilijän, mutta katsoisin hyvän tilanteen lähteä ohittamaan turvallisesti. Mopoja viritetään todella paljon, kun ne saavat kulkea vain 45 kilometriä tunnissa.

Minun mielestäni ratkaisu olisi se, että mopojen rakenteellinen nopeus olisi 60 kilometriä tunnissa. Silloin mopot pysyisivät paremmin liikenteen mukana esimerkiksi 60:n rajoitetulla alueella. Nykyajan mopoissa on melkein samanlainen alusta kuin kevytmoottoripyörissä, eli kyllä mopojen alustat kestäisivät helposti 60 km/h nopeuden. Jos mopot saisivat kulkea 60:ä, niin ne saataisiin pois kevyenliikenteen väylältä.

Niki Isoaho, Nurmon yläaste 8. lk

Mopolla kovempaa?

Voisiko mopolla alkaa ajaa kovempaa? Uskon, että moni muukin teistä haluaisi ajaa kovempaa. Olen huomannut muutamia vaarallisia ohituksia, jotka on aiheuttanut mopon hidas vauhti. Muistan esimerkiksi, kun kerran mopoilija ei saanut vaihdettua vaihdetta, takana olevat autoilijat hermostuivat ja he alkoivat tööttäilemään ja jotkut alkoivat ohittamaan. Mopot ovat joskus liikenteen "pullonkaula“. Sen osoittaa äsken kirjoittamani esimerkki, kun mopoilija ei saa vaihdettua vaihdetta. Joten olisi parempi, jos suurin sallittu nopeus voitaisiin nostaa 45 kilometristä tunnissa 60 kilometriin tunnissa. Se nopeus ei olisi liian korkea eikä kiireisten autoilijoitten tarvitsisi tehdä vaarallisia ohituksia. Eikä lakia rikottaisi niin, että mopoja viritettäisiin kulkemaan kovempaa.

Mutta onko mopoilijoilla tarpeeksi taitoa ajaa niin kovaa? Mopokorttia ajaessa täytyisi saada ajaa enemmän ajotunteja, koska suuremmassa ajonopeudessa mopon hyvä hallinta on tärkeää. Mopoilijat pärjäisivät paremmin liikenteen joukossa. Suojuksia pitäisi ehkä myös parantaa, koska mopoilijoilla on vain kypärä suojana. Mopoilijat voisivat alkaa käyttää kyynär- tai polvisuojia.

Jesse Alasaari, Nurmon yläaste 8. lk

Mopo kulkemaan 60 km/h

Ärsyttääkö sinuakin, kun joudut ajamaan 45 kilometriä tunnissa kaikkien ohiteltavana? Jos mopo saisi kulkea 60 kilometriä tunnissa, sillä pysyisi paremmin muun liikenteen mukana ja vaaralliset ohitukset toivottavasti vähenisivät. Mopon rakenteellisen nopeuden nosto ei olisi liian vaarallista, koska mopossa on kevytmoottoripyörän alusta ja jarrut. Mopojen nopeuden nostolla olisi muitakin hyviä puolia, kuten mopojen viritys vähenisi huomattavasti, koska mopot saisivat kulkea nopeampaa. Ei tarvitsisi virittää, ja poliisin resurssit säästyisivät muihin tehtäviin kuin mopojen nopeusvalvontaan.

Mutta nopeuden nostolla saattaisi olla huonoja puolia, esim. pystyisi virittämään suurempia nopeuksia pienemmillä sanktioilla. Jos mopot saisivat kulkea kovempaa, niillä ei tarvitsisi ajaa kevyenliikenteen väylillä. Joten siellä ei tapahtuisi mopon ja jalankulkijan yhteen törmäyksissä aiheutuneita onnettomuuksia ja vammoja. Eikä myöskään kevyenliikenteen väylillä tapahtuvaa kaahailua ja vaarallisia pyöräilijän ja mopoilijan kohtaamisia.

Mikko Fräntilä, Nurmon yläaste 8. lk

Mopokortin saisi ajaa jo 14-vuotias

Nuoret haluavat päästä joskus kaverin luo, mutta jos vanhemmat eivät ole kotona ja kaverit asuvat kaukana, eivät pääse. Jos nuorella olisi mopokortti, nuoret pääsisivät kavereille ja harrastuksiin helpommin. Jos nuori myöhästyisi bussista, nuoret pääsisivät mopolla kouluun eivätkä myöhästyisi. Nuoret saattavat lopettaa hyvän harrastuksen, jos eivät pääse harrastuksiin.

Nykytilanteessa mopokortin saa ajaa 15-vuotias. Mopot kulkevat 45cc, joten se on sopiva jo 14-vuotiaille. Olemme sitä mieltä, että 14-vuotias on kykenevä ajamaan mopolla. Ongelmana on, että 14-vuotias ei ole tarpeeksi vanha maksamaan omia korvauksia.

Mopokortin saaminen opettaa vastuuta nuorille, koska mopot ovat hankalia ajoneuvoja ajaa, ja nuoret joutuvat opettelemaan liikennesääntöjä. Mopot kulkevat hiljaa, ja silloin mopolla ajava pystyy paremmin reagoimaan, jos jotain on tapahtumassa. Autoilijoiden tulisi olla kärsivällisiä liikenteessä mopojen kanssa ja huomioida turvalliset ohitukset.

K.S & M.S, Nurmon yläaste 8. lk

Puuttuminen nuorten ongelmiin

Nykynuorille tulisi antaa omaa rauhaa vaivoissaan, joista he eivät halua puhua. Nykyään heillä on vaikeuksia puhua asioistaan perheenjäsenille, jotka eivät ota asioita tosissaan. Olen huomannut, kuinka perheenjäsenet ja muut yrittävät saada nuoren avautumaan omista asioistaan, mikä vain pahentaa nuoren painetta vaivoista. Mutta jos nuori haluaa avautua, häntä pitäisi kuunnella ja auttaa. Auttamalla tarkoitan sitä, että nuorelle pitäisi puhua vaivoistaan, eikä suoraa vietäisi terapeutille. Hänen on vaikeampi puhua tuntemattomalle kuin perheenjäsenelle. Jos asia on toisin päin, mukava ja kuunteleva terapeutti olisi hyväksi. Jos nuori osaa hoitaa vaivansa omin päin, hänet tulisi jättää rauhaan. Hänen valintojensa kunnioitus olisi hänelle suureksi tueksi. Vanhempien ei tarvitse huolehtia nuoresta liikaa, koska hän osaa huolehtia itsestään. Liika huolenpito ei ole nuorelle hyväksi.

Tulevina vuosina kannattaisi kohteliaasti kysyä, haluaako nuori puhua asioistaan vai haluaako hän pitää asiansa itsellään vai puhua terapeutille jonain päivänä.

Laura Alanen, Nurmon yläaste 8. lk

Seinäjoelle tarvitaan pelihalli

Joillain nuorilla on liikaa vapaa-aikaa ja puute asioista mitä tehdä. Joillain lapsilla ja nuorilla ei ole kavereita, ja olisi mukava tutustua muihin ikäisiinsä lapsiin ja nuoriin, jotka tykkäävät samoista jutuista. Pelihalli toisi nuoria ja lapsia yhteen paikkaan, jossa voisi tutustua toisiin ja saada seuraa ympäri Seinäjokea. Joidenkin asuinalueella ei ole kavereita. Joillakin koulussa ei ole kavereita, ja voisi saada kavereita pelihallista.

Pelihallin nimeksi voisi tulla Peli~cafe. Siellä voisi olla “retro"-tunnelma. Siellä olisi enimmäkseen mukavia yksin- ja kaksinpelejä, joita olisi kaikenikäisille. Kuitenkin siellä olisi aikuisten pelejä, joihin pitäisi olla todistus, että on tarpeeksi vanha. Pelihallin pitäisi sijaita lähellä Seinäjoen keskustaa, että joka nuorelle ja lapselle, olisi yhtä pitkä matka Peli~cafe:seen.

Niilo Rauhala, Nurmon yläaste 8. lk

Merkkivaatteiden ihannointi ei ole älytöntä

Merkkivaatteet ovat laadukkaimpia, kuin ketjuvaatekauppojen vaatteet. Esimerkiksi ne kestävät paremmin käyttöä. Merkkivaatteet maksat yleensä enemmän mitä muut vaatteet, mutta niiden hinta on sen arvoinen. Ei tarvitse ostaa useammin uusia vaateita, koska ne pysyvät hyväkuntoisina ja ehjinä. Kengistä huomaa heti käytön aikana, että ovatko ne hyvänlaatuiset vai ei, mitkä menee nopeammin huonoksi ja käyttökelvottomiksi. Esimerkiksi ostin kerran kengät marketista, ja käytön aikana ne alkoivat hiertämään ja kengästä tuki tuli kankaasta läpi.

Mielestäni jotkut merkkituotteet, vaatteet ja kengät saattavat olla valmistajalle, mitä ne oikeasti tulevat maksamaan tekijälle, kuten esim. Cuccin vaatteet ja kengät.

Halvemmissa vaatteissa on käytetty usein muovia, joka ei ole hyvä luonnolle, kun taas kalliimmissa on käytetty parempia materiaaleja. Lapsityövoimaa käytetään usein halvemmissa vaatteissa, mikä on huono juttu, kun lapset joutuvat tekemään niitä pienellä palkalla, kun taas kalliimpi vaate on toteutettu kestävämmästä materiaalista ja siitä vaatteen tekijälle on maksettu parempaa palkkaa.

Jemina Vainio, Nurmon yläaste 8. lk

Merkkivaatteiden ihannointi älytöntä vai ei?

Nykyään suurin osa ihmisistä käyttää merkkivaatteita, jotkut taas eivät. Häpeävätkö ihmiset sitä, jos heillä ei ole merkkivaatteita? Alkavatko ihmiset kiusaamaan siitä, jos ei käytä? Mielestäni ihmisten pitäisi olla rohkeita ja uskaltaa näyttää oman tyylinsä eikä käyttää samanlaisia vaatteita kuin muut, koska silloin ei voi tuoda omaa persoonaansa esille. Lisäksi oman tyylin näyttämisen avulla voi saada paremman itsetunnon, koska voi pukeutua niihin vaatteisiin, joista tykkää. Aina ei voi kivoimpia vaatteita löytää huippumerkkienkään valikoimista. Sen takia on hyvä myös käydä halvemmissakin kaupoissa, muistaen kuitenkin tarkistaa vaatteen laatu.

Ymmärrän toki myös merkkivaatteiden käyttäjiä, koska ne ovat yleensä hienoja, ja hyvää laatua. Mutta entä sitten, jos ostat jotain kallista ja aivan turhaa vain sen takia, että se on merkkituote: Esimerkiksi kengät, joita et tule ikinä käyttämään, mutta jotka haluat, koska ne ovat muotia?

Kannattaisi miettiä tarkkaan ennen kuin ostat jonkun tuotteen, tarvitsetko sitä todella. Tiedän kokemuksesta sen, että jos haluat jonkun tuotteen, vaikket välttämättä tule sitä ikinä käyttämään, ostamisen jälkeen alat miettimään, että miksi oikein ostin sen. En tule kuitenkaan sitä käyttämään, sitten se lojuu siellä kaapin pohjalla siihen asti, kun se heitetään pois. Hetken mielijohteesta saatat yhtäkkiä pitääkin siitä tuotteesta ja joskus et. Jälkeenpäin tuotteen hinta alkaa ärsyttämään ja kun et voi enää palauttaakaan tuotetta. Sen takia kannattaisi miettiä kunnolla, ennen kuin ostat jonkun tuotteen, että tarvitsetko sitä todella.

Miia Hietikko, Nurmon yläaste 8. lk

Merkkivaatteiden ihannointi ei ole älytöntä

Olet varmasti kuullut joskus lauseen, että ei ole järkeä ostaa noin kallista. Itse en ole samaa mieltä. Käytän merkkivaatteita aika usein ja mietin harvoin, että niiden käyttäminen olisi älytöntä. Mielestäni merkkivaatteet eivät ole kuitenkaan ainoita kauniita vaatteita tai ainoita vaatteita, joilla voi luoda oman tyylin. Jokainen mielestäni saa luoda oman tyylinsä juuri niin, kuin haluaa.

On selvä juttu, että merkkivaatteet maksavat enemmän kuin merkittömät vaatteet, mutta tästä voi olla kuitenkin hyötyä. Eihän kalliita vaatteita pysty ostamaan niin paljon kuin halpoja vaatteita. Lisäksi usein myös merkkivaatteiden laatuun on panostettu enemmän eli niitä ei ole yritetty tehdä mahdollisimman halvalla tavalla. Eihän mikään vaatemerkki haluaisi pilata mainettaan huonolaatuisella vaatteella. Usein siis merkkivaatteet kestävät pidempään, joten uusia vaatteita ei tarvitse ostaa niin usein. Merkkivaatteiden usein pidempi kesto ja kalleus vähentävät turhaa kuluttamista. Tiedän, että merkkivaatteet voivat luoda ulkonäköpaineita nuorten keskuudessa, mutta ihan hyvin niitä voi luoda merkittömät vaatteetkin.

Tulevaisuudessa toivoisin, että merkkivaatteiden käyttö olisi yhtä normaalia kuin merkittömien vaatteiden käyttö. Jokainen saa luoda tyylinsä, kuin parhaakseen näkee, eikä muiden tarvitse siihen puuttua.

Fanny Ojala, Nurmon yläaste 8. lk

Luontoa pitää suojella

Mielestäni luontoa suojellaan melko hyvin Suomessa. Kaikkialla maapallolla siihen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Metsiä hakataan ja jätteitä heitetään jokiin, josta ne kulkeutuvat mereen. Tyynellä merellä on mm. yksi maailman suurimmista jätepyörteistä. Muovin takia vuosittain kuolee n. miljoona merilintua ja 100 000 merikilpikonnaa. Muovia tuotetaan koko maailmassa 90 miljardia kiloa, josta 10 % joutuu meriin. Jos muovia vähennettäisiin, sitä kulkeutuisi vähemmän meriin.

Olen kiitollinen siitä, että Suomessa ei heitetä jätteitä vesistöihin. Mielestäni Suomessa jäljellä ja luonnontilassa olevat vanhat metsät pitäisi jättää rauhaan, koska esimerkiksi metso ja ahma eivät viihdy talousmetsissä ja ovat vähentyneet metsien hakkuiden takia. Metsät ovat tärkeitä, koska ne sitovat ilman hiilidioksidia ja tuottavat happea. Monet eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, jos niiden elinalueet tuhotaan.

Luonnon suojeleminen on tärkeää sen monimuotoisuuden kannalta. Jos luonto ei voi hyvin, eivät ihmisetkään voi. Ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta.

Sanni Viertola, Nurmon yläaste 8. lk

Älä kiusaa

Oletko sinä koskaan kiusannut muita? Oletko miettinyt, miltä kiusatusta tuntuu? Olisiko sinusta kivaa, jos sinua kiusataan tai jotain kaveriasi? Luulen, että ei. Tänä päivänäkin ilmenee kiusaamista, ja kaikki eivät välitä tai edes tee asialle mitään. Kaveriani kiusattiin ala-asteella. Kiusaaminen loppui nopeasti ja sitä ei jatkunut kauan. Kaverilleni ei jäänyt mitään siitä, mutta entä jos kiusaaminen olisi jatkunut? Kiusaamisesta olisi voinut tulla traumoja. Kiusatusta voisi tulla masentunut tai hänestä voisi tulla kiusaaja.

Voit miettiä, että mitä se kertoo sinusta, kun kiusaat muita. Moni ihminen luulee, että sinulla menee itselläsi huonosti, minkä takia kiusaat muita. Mieti myös, että miltä tuntuu aikuisena miettiä sitä, kun kiusasit muita. Kukaan ei ole toista parempi, joten en ymmärrä, miksi ketään pitää kiusata. Jos joku näkee kiusaamista, voisi heti kertoa siitä jollekin aikuiselle. Jos olet rohkea, voit mennä kiusaamisen väliin. Pelkästään se, että sanot kiusaajalle, että tuo on väärin, auttaa kiusattua. Voit myös sanoa kiusatulle, että tule meidän kanssa tai älä piittaa noista.

Jenna Kurhela, Nurmon yläaste 8. lk

Yläasteella kauppaan

Minun mielestäni koulupäivän aikana pitäisi saada käydä kaupassa, kun se on aivan kävelymatkan päässä. Kaupassa pitäisi saada käydä, koska jos kouluruoka ei maistu ja, jos ei syö sitä ollenkaan, on koko loppupäivän nälkäinen eikä pysty keskittymään oppitunneilla kunnolla. Sitten, jos koulun jälkeen on kiire harjoituksiin, ei pysty tekemään tai keskittymään kunnolla. Ja koulun kasvisruoalla ei ainakaan pärjää edes kahta tuntia. Ylä-aste ikäisiin pitäisi pystyä luottamaan sillä lailla, etteivät he myöhästy tunneilta tai varasta kaupasta mitään, jos kauppaan pääsevät. Kun joku menee kauppaan, vaikka se on kiellettyä, saa kirjoitustehtävän tai jonkun muun rangaistuksen. Kun kirjoitustehtävää tekee tai on jälki-istunnossa, siinä menee hyvää läksyjentekoaikaa tai kokeisiin lukuaikaa.

Koulunkaan ei tarvitsisi maksaa ruoasta niin paljoa, jos jotkut nuoret käyvät kaupassa ostamassa oman ruokansa. Ainakin omasta mielestäni olisi mukavaa, jos koulupäivän aikana saisi käydä kaupassa!

Jimi Seppelvirta, Nurmon yläaste 8. lk

Nuorten käytöstavoissa on parannettavaa

Mitä yleensä sanot kavereillesi? Onko se, että" haista paska", vai se että “olet mukava?" Nykyään nuorten puheesta saa yleisemmin selville kaikki kaverin ärsyttävät ja inhottavat puolet, eikä niitä, joita kaikki toivovat saavansa. Jos oletat, että saat enemmän kavereita rasittavalla puheellasi, menetät vain suurimman osan niistä. Luulevatko nuoret, että hyvä käytös on jotenkin noloa? Että aina on pakko töniä ja olla ärsyttävä muille. Onko se jotenkin siistiä, että heität roskia lattialle, käytät puhelinta pöydässä samalla kuin syöt tai valitat toisen vaatteista? Minun mielestäni se ei ainakaan ole, enkä haluaisi itseeni kohdistuvan mitään sellaista.

Miettikää tulevaisuutta. Jos nuorten käytöstavat vain pahenevat tästä, millainen tulevaisuus on? Kukaan ei ikinä sano kohteliaisuuksia, ja kiitos sekä anteeksi ovat täysin unohdettuja. Lisäksi kaikki kulkevat katseet maassa ilmaan minkäänlaista kontaktia muihin. Sen takia haluaisin, että kaikki muistaisivat olla ystävällisiä toisilleen iänikuisen ärsyttäminen sijaan. Kukaan ei voi suoraan kertoa, miten pitäisi toimia, mutta huonot ilmeet ja naamanvääntelyt voisi vaihtaa iloisiin ja kohteliaisiin asioihin. Tämän avulla toisen päivästä tulisi mukavampi, koska toinen ei joudu vastaanottamaan kaikkea inhottavaa, mitä hänelle sanot. Lisäksi myös sinun olosi paranee, kun et mieti inhottavia vaan positiivisia asioita.

Kirsikka Lahtinen, Nurmon yläaste 8. lk

Jokaisen pitäisi suojella meriä ja jäätiköitä

Meret ovat saastuneet, ja jäätiköt sulavat. Kalojen vatsoista löytyy muovia, sillä ihmiset heittävät veteen roskia eivätkä välitä siitä, mitä kaloille tapahtuu tai että meret saastuvat. Meren pinta on noussut paljon, sillä jäätiköt sulavat ennätysvauhtia. Jos maasta tulee täysin jäätön, niin merenpinta voi nousta jopa 70 m. Ilmaston lämpenemisen vuoksi vedet lämpenevät, minkä takia kylmien vesien kalat joutuvat muuttamaan pohjoisemmaksi. Jäätiköiden sulamisen vuoksi myös jääkarhut ja saimaannorpat voivat kuolla sukupuuttoon.

Ilmaston lämpeneminen johtuu siitä, saasteita on paljon ja aurinko paistaa maahan, mutta valo ei pääse pois. Ilmastonlämpenemisen voisi estää niin, että saasteita vähennettäisiin, esim. bensalla kulkevien autojen tilalle voisi tulla sähköllä kulkevat autot. Mielestäni ihmisten tulisi vähentää lentämistä, turhien tavaroiden ostamista ja yksityisauton omistamista ja kulkea bussilla. Lisäksi kannattaisi suosia kotimaisia tuotteita, sillä se ei saastuta niin paljon luontoa, kun tavaroita kuljetetaan ympäri maailmaa. Muoviroskat tulee heittää roskiksiin eikä maahan tai meriin, sillä muovi ei hajoa luonnossa.

Mielestäni pitäisi ajatella enemmän, mitä eläimille ja kaloille tapahtuu, kun meret lämpenevät ja jäätiköt sulavat.

Iida Lohilahti, Nurmon yläaste 8. lk

Jokaisen pitäisi suojella luontoa

Maapallon luonto on vahingoittumassa. Eläimet ovat vaarassa menettää kotinsa ja lähiympäristönsä. Saasteet, joita ihmiset tuottavat, pilaavat luontoa. Yksi suuri ongelma on metsien ja etenkin sademetsien hävittäminen. Noin 20 % ilmastonmuutosta aiheuttavista saasteista johtuu metsäteollisuudesta, suurin osa trooppisten alueiden puiden hakkaamisesta, mikä on enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä.

Mielestäni luontoa kuuluisi suojella, koska se tuottaa maapallolle happea, ravintoa ja eläimille suojaa. Myös roskaamista pitäisi vähentää, koska roskat, varsinkin muoviroskat, kulkeutuu metsiin ja vesistöihin, joka haittaa eläimiä ja kasveja. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa. Esim. muoviroskaa voi vähentää käyttämällä kaupasta saatavia kestopusseja ja valitsemalla ekologisempia tuotteita. Hyvä idea on myös muovin kierrättäminen erikseen sekajätteestä.

Jokainen pieni teko ratkaisee.

E.M, Nurmon yläaste 8. lk

Pitäisikö liikuntaa lisätä?

Henkilökohtaisesti pidän liikunnasta ja tykkään harrastaa kaikenlaisia lajeja ja haluaisin, että sitä lisättäisiin edes vähän joka paikkaan. Esimerkiksi kouluissa pitäisi lisätä liikuntaa, koska nuoret joutuvat istumaan koulupäivien aikana todella paljon. Muutenkin monet nuoret tarvitsisivat liikuntaa, sillä monien peruskunto on muuttunut heikommaksi, kun he eivät tee muuta kuin pelaavat ja katsovat ohjelmia. Liikuntaa lisäämällä saataisiin nuorten peruskunto kohenemaan ja henkinen ilmapiiri paremmaksi. Myös tupakat, nuuskat yms. pitäisi poistaa kokonaan, sillä näin saataisiin nuoret kokeilemaan erilaisia urheilulajeja enemmän. Urheilulajeja on paljon, joten kaikille varmaan joku harrastus löytyisi. Minä tiedän, että monet ovat tästä samaa mieltä, mutta tiedän myös sen, että monet eivät ota asiaa tosissaan.

Kouluihin liikuntaa voisi lisätä kunnon taukojumpilla, ja isoihin kauppoihin vaikka järjestää ilmaisia jumppia ihmisille. Näillä monet ihmiset voisivat innostua aloittamaan uusia lajeja sekä oppimaan jotain uutta. Myös kaikki liikuntahallit voisivat alkaa antamaan ilmaisia vuoroja, että nuoret pääsisivät harrastamaan erilaisia lajeja.

Minun mielestäni nuoria olisi tosi hyvä kannustaa liikkumaan, koska se antaisi kaikille paremman mielen. Ennen riittivät pelkät harrastukset, joita sai aloittaa halutessaan, mutta nyt tarvitaan myös erilaisia urheilutapahtumia, joihin kerätään halukkaita ihmisiä urheilemaan tai tekemään erilaisia urheiluun liittyviä tehtäviä.

Jimi Mäntyniemi, Nurmon yläaste 8. lk

Ovatko kahdeksan aamut liian aikaisia?

On mietitty, että ovatko 8:n aamut liian aikaisia kouluissa. Nykyään oppilaat ovat olleet todella väsyneitä tunneilla koulussa liian vähäisten yöunien takia. Esimerkiksi monet pojat ovat pelanneet illalla tosi myöhään ja joskus pelaaminen venyy jopa myöhään yöhön. Ja tytöt vuorostaan ovat myöhään puhelimella, joko selailevat sosiaalista mediaa tai sitten katsovat videoita.

Ongelma voidaan ratkaista niin, että kahdeksan aamuja ei olisi monta kertaa viikossa. Vaikka aikaisin heräämistä pitää harjoitella tulevia työaikoja varten, niin silti ala -ja yläasteilla pitäisi vähentää kahdeksan aamuja.

Suurimmalla osalla nuorista on joku harrastus. Todella myöhään kestävät harkat voivat väsyttää nuoria, minkä takia he ovat väsyneitä harjoitusten jälkeen sekä myös seuraavana päivänä jolleivät he ole saaneet tarpeeksi unta. Toinen syy väsymykseen voivat olla päiväunet. Jos koulupäivä on ollut rankka ja nuori on ollut väsynyt sen jälkeen, niin jotkut nuorista ottavat päiväunet. Jos päiväunet ottaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, sen jälkeen on vaikea nukahtaa. Jos nuoret saisivat nukkua tarpeeksi, niin silloin heidän opiskelunsa olisi helpompaa ja he pystyisivät keskittymään paremmin. Sillä jos nuoret ovat nukkuneet liian vähän, he eivät pysty keskittymään tai joku voi jopa nukahtaa kesken tunnin.

Itse olen sitä mieltä, että kahdeksan aamuja on liikaa. Vaikka olenkin tottunut niihin, niin silti joskus olen koulussa todella väsynyt ja opiskelu ei oikein onnistu kunnolla. Vaikka en harrasta mitään tällä hetkellä niin, silti herääminen on välillä vaikeaa kahdeksan aamuisin.

Silvonen Dora, Nurmon yläaste 8. lk

Myöhäisemmät kouluaamut

Koulut alkavat nyt yleensä klo 8. Minun mielestä se ei ole hyvä asia, koska se on todella aikaisin. Nuoret ja myös aikuiset tarvitsevat 7–9 tuntia unta. Kun koulut alkavat klo 8, niin monet ovat väsyneitä eivätkä saa mitään tunnilla aikaiseksi. Nuorilla tulee myös herkemmin riitaa ja muuta, kun ovat liian väsyneitä.

Olisi hyvä jos koulut alkaisi normaalisti klo 9–10. Jos koulu alkaisi myöhemmin, niin tietenkin se myös loppuisi myöhemmin. Minua ei haittaisi, jos koulu loppuisi vähän myöhemmin kuin ennen. Jos koulu alkaisi myöhemmin, monet oppilaat ja opettajatkin olisivat virkeimpiä ja pystyisivät keskittymään paremmin tunneilla ja muutenkin päivän aikana. Monet eivät myöskään olisi niin vihaisia ja negatiivisia. Jos koulut alkaisivat myöhemmin, niin kaikilla olisi mukavampaa koulussa. Mutta jos koulu alkaisi myöhemmin, niin monet nuoret saattavat mennä vielä myöhemmin nukkumaan. Nuoret voisivat silti mennä samoihin aikoihin nukkumaan kuin yleensä. Jotkut nuoret menevät nukkumaan klo 22–23 ja jotkut yöllä. Jos koulu alkaisi vaikka klo 9, niin siinä saisi nukuttua edes vähän pidemmät yöunet.

Janette Kangasluoma, Nurmon yläaste 8. lk

Pitäisikö koulupäivän alkaa myöhemmin?

Koulu alkaa varhaisimmillaan tasan kello kahdeksan ja voi kestää jopa klo 16.00:een asti eli noin 7–8 h/päivä. Toisilla voi olla harrastuksia myöhään jopa klo 22.00 asti ja jos koulu alkaa 8.00, jäävät yöunet vajaaksi, vain 7 tuntiin. Silloin koulussa voi olla väsynyt, ja keskittymiskyky voi olla huono ja voi olla kiukkuinen, kun ei ole saanut tarpeellisia yöunia.

Koulu voisi omasta mielestäni alkaa klo 9.00–11.00 välissä. Tällöin kaikki, jotka harrastavat jotain, saisivat täydet yöunet. Koulussa olisi pirteämpi, eivätkä kaikki olisi väsyneitä ja ärtyisiä. Se voisi myös auttaa koulumenestykseen, kokeissa sekä todistuksissa voisi olla hieman muutosta positiiviseen suuntaan. Yöunet tulisi olla paremmat kuin aiemmin, ei saisi valvoa. Mutta valvomisen syinä voivat olla se, että harrastukset kestää myöhään tai että ottavat päiväunet. Ratkaisu tähän ongelmaan olisi, että koulu alkaisi 9.00–11.00 ja loppuisi 13.00–16.00. Tällöin viikkotuntimäärä pysyisi samana kuin ennenkin.

Oskari Pitkäranta, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin

Mielestäni koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin, sillä monet nuoret ovat yleensä väsyneitä ensimmäisillä tunneilla. Nuoret eivät keskity ensimmäisen tunnin asioihin, ja se saattaa haitata koulumenestystä.

Nuorten pitäisi nukkua noin 8 tuntia yön aikana, mutta monet nukkuvat vähemmän. Se saattaa johtua siitä, että nuoret ovat netissä myöhään, mutta monilla on myös harrastuksia myöhään illalla ja siihen päälle on vielä kouluhommat. Jotkut myös asuvat niin kaukana koulusta, että heidän pitää herätä todella aikaisin ehtiäkseen bussilla kouluun. Joidenkin bussimatka kestää jopa tunnin.

Mielestäni koulun pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä. Mutta jos koulu alkaa tunnin myöhemmin, niin sen pitää myös loppua tunnin myöhemmin. Se on joillekin ongelma, sillä heillä alkavat harrastukset koulun jälkeen. Tähän minun ratkaisu olisi, että välitunnit voisivat olla vähän lyhempiä tai joitain tunteja karsittaisiin. Jos jokainen viidentoista minuutin välitunti muutetaan viiden tai kymmenen minuutin pituisiksi ja pitkävälitunti muutettaisiin noin puolen tunnin välitunnista viidentoista minuutin välitunniksi, sillä saataisiin korvattua yksi tunti.

Jos koulupäivä alkaisivat myöhemmin, oppilaat olisivat virkeämpiä ja tehokkaampia tunneilla, mikä saattaa parantaa myös koenumeroita ja todistuksen arvosanoja. Uskon, että opettajistakin olisi kivaa, että oppilaat olisivat tunnilla hereillä ja keskittyisivät tunnin asiaan.

Ada Jyläskoski, Nurmon yläaste 8. lk

Koulun pitäisi loppua aikaisemmin

Joskus kun pääsen koulusta, niin pitää jo kahden tunnin päästä lähteä harkkoihin, jotka kestävät iltaan asti, eikä vapaa-aikaa jää paljoa. Koulun pitäisi loppua aikaisemmin, jotta jäisi enemmän vapaa-aikaa ja aikaa olla kavereiden kanssa. Jollakin voi olla koulun loputtua pian harkat, niin vapaa-aikaa ei jää välttämättä paljon eikä aikaa läksyjen tekemiseen tai kokeisiin lukuun. Ei myöskään olisi enää pitkiä koulupäiviä, jotka ovat tylsiä.

Kuitenkin koulun aikaisemmin loppuminen tarkoittaisi sitä, että oppitunteja jäisi vähemmän eikä opetusta tulisi välttämättä tarpeeksi eikä opettajilla olisi paljoa töitä. Jos koulu loppuu aikaisemmin ja jostain aineesta on tunteja vähän, niin kokeeseen luku voi olla hankalaa. Joidenkin suosikkikouluaineet saatettaisiin poistaa.

Toivoisin, että koulut loppuisivat aikaisemmin, koska pitkät koulupäivät ovat tylsiä ja vapaa-aikaa tulisi enemmän ja läksyille olisi enemmän aikaa eikä olisi kiire harkkoihin.

Ratkaisuna olisi välituntien lyhentäminen, valinnaisaineiden, liikunnan ja teknisentyön lopettaminen. Kuitenkin koulun loppuminen ja alkaminen järjestettäisiin niin, että viikkotuntimäärä pysyisi hyvänä.

Tuomas Hauta-aho, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivät lyhyemmiksi

Mielestäni koulupäivien pitäisi olla lyhyempiä, syitäkin on monia. Olen huomannut, että moni ei jaksa keskittyä aikaisin aamulla ja monella on pitkä päivä esimerkiksi 8.00–16.00. Moni nuori ei jaksa keskittyä montaa tuntia, joten pitkästä koulupäivästä ei juuri opi paljon, kun keskitytään vain siihen, koska saa ruokaa tai pääsee kotiin. Pitkinä päivinä alkaa väsyttää viimeisillä tunneilla, mikä häiritsee myös muiden oppimista, koska useat eivät jaksa keskittyä väsyneinä ja häiritsee tuntia meluamalla.

Nuorilla on myös usein harjoitukset koulun jälkeen, ja niihin voi tulla kova kiire, kun ensin pitää syödä ja mennä harjoituspaikalle, joka voi olla monella hyvin kaukana. Harjoitusten jälkeen ei yleensä ole paljon aikaa, ennen kuin pitää mennä nukkumaan ja kouluhommatkin pitäisi tehdä ja lukea kokeisiin. Monella nuorella on yleensä siis pitkiä koulupäiviä mutta vapaa-aikaakin pitäisi olla, eli viettää aikaa perheen ja kavereiden kanssa ja tehdä myös sitä, mitä nuori tykkää, pelata, maalata, mennä pihalle, mitä nyt kukin nuori tykkää tehdä.

Koulupäiviä saisi lyhyemmiksi poistamalla välitunnit ja ottamalla pois tiettyjä aineita, jotka eivät ole niin tärkeitä mitä voi tehdä vapaa-ajallakin kuten kuvaamataide, liikunta, käsityö, tekninen työ ja valinnaisaineet. Näin saadaan koulupäivistä lyhyempiä ja nuorille jäisi enemmän vapaa–aikaa.

Sebastian Lehtonen, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin

Koulupäivien alkaminen on liian aikaista. Aamulla ei saa nukkua pitkään, minkä seurauksena oppilaat ovat ärtyneitä, kiukkuisia ja opetus ei maistu. Koulupäivien jälkeen ollaan väsyneitä eikä jaksa tehdä mitään. Jos koulupäivät alkaisivat myöhemmin, jaksaisi itse paremmin. Ja saisin paremmat arvosanat todistukseen ja kokeisiin. Vanhemmat olisivat iloisempia ja jaksaisivat, kun en olisi niin vihainen ja ärtynyt.

Kun on myöhäisempi aamu, tuntuu että on pirteämpi, kun tulee kouluun. Pirteänä koulussa opetus tuntuu paljon siedettävämmältä, kaikki asiat eivät ärsytä niin paljon ja kokeista alkaisi tulla parempia numeroita. Olisi hyvä, että koulut alkaisivat klo 10–12, ne loppuisivat klo 14–16. Koulusta voisi ottaa pois sellaisia aineita, joita voisi tehdä kotonakin esim. Kuvataide, valinnaisaineet ja käsityö. Siinä tulisi tarpeeksi opetusta ja aamulla saisi nukkua pidempään.

Etuja olisi, että oppilaat jaksaisivat paremmin, todistuksen arvosanat nousisivat ja jatko-opinnot olisivat paremmat. Lintsaaminen ja myöhästely vähentyisivät, jaksettaisiin opiskella paremmin ja opettajilla olisi mukavampaa, kun oppilaat kuuntelisivat, keskittyisivät, oppisivat tehokkaammin eivätkä olisi niin kärttyisiä.

Niko Kallio, Nurmon yläaste 8. lk

Kahdeksan aamut pois

Oletko koskaan herännyt aamulla ja miettinyt, että voisit nukkua ainakin tunnin vielä. Kaikki meistä tarvitsevat unta, ja jos sitä ei saa tarpeeksi, tulee väsyneeksi ja koko päivä voi mennä pilalle. Ja opiskelu voi olla vaikeampaa, kun on väsynyt. Aamutunnit ovat usein levottomia. Jos oppilaat ovat väsyneitä, päivällä opitut asiat eivät välttämättä jää hyvin mieleen.

Jos kahdeksan aamut otettaisiin pois tai koulu alkaisi myöhemmin, oppilaat voisivat olla paljon virkeämpiä. Tietysti jos koulu alkaisi myöhemmin, päivät pitenisivät. Jos aamut alkaisivat myöhemmin, aamulla saisi nukkua pitempään. Jotkut voisivat mennä nukkumaan myöhemmin joka aiheuttaisi taas sen väsymyksen. Ratkaisuna väsymykseen voisi olla, että koulu alkaisi myöhemmin tai kahdeksan aamut poistettaisiin kokonaan. Ja oppilaitten vanhemmat pitäisivät aikaisista nukkumaan ajoista kiinni. Ja koulupäiviä pidennettäisiin. Ja aamu myöhästely vähentyisi.

Aaro-Oskar Ruuskanen, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin tai loppua ennemmin

Herään sängystäni 7. Syön leipää, juon vettä, pakkaan repun ja sitten koululle. Saamme tänään uuden lukujärjestyksen ja siinä on vain yksi 9-aamu. Tämä on erittäin rasittavaa ainakin itseni mielestä. Ei jää aikaa nukkua tai tehdä jotain. Voisi myös ehkä mennä myöhemminkin nukkumaan. Jäisi aamulla vaikkapa aikaa harjoitella vielä kokeeseen tai treenata joitakin taitoja. Sama voisi olla, jos koulut lopetettaisiin aikaisemmin. Jäisi taas aikaa harrastuksille tai kokeeseen lukemiselle.

En tiedä ketään täältä maapallolta, joka haluaisi olla täällä jo heti kahdeksalta opiskelemassa ja eikä haluaisi lähteä pois kolmelta. Harkkojen aikatauluista voidaan sopia aikuisen kanssa, jos ei pääse, kun koulu loppuu myöhemmin.

Itse ainakin haluaisin koulujen joko loppuvan enemmin tai alkavan myöhemmin. Jäisi aikaa harrastukselleni ja aikaa valmistautua kokeeseen ja vaikkapa olla kavereitten kanssa, jossakin K-marketin syövereissä. Ratkaisuna tähän ongelmaan on varmaan, että jotkut aamut alkaisivat aikaisintaan yhdeksältä, ja jotkut päivät voisivat loppua jo yhdeltä. Myöhästymisiä tulisi vähemmän, jos koulu alkaisi myöhemmin.

Teemu Talasmäki, Nurmon yläaste 8. lk

Muutoksia koulupäiviin

Kouluruoka on aliarvostettua, ja moni oppilas ei syö koulussa. Siksi oppitunnit ovat joskus hankalia, koska oppilaat eivät pysty keskittymään nälissään. Kouluruokaa pitäisi parantaa, jotta enemmän oppilaita kävisi syömässä. Kouluruokiin ei tarvitsisi laittaa kasviksia niin paljoa. Olisi hyvä syödä koulussa, niin jaksaisi paremmin.

Koulupäivät myös saisivat olla lyhempiä, niin oppilaat jaksaisivat paremmin. Jos olisi lyhempiä päiviä, niin oppilaat keskittyisivät paremmin. Turhat aineet esimerkiksi tekninen työ, tekstiilityö ja valinnaiset voisi jättää pois, myös lintsaaminen jäisi vähemmälle. Jos koulu alkaisi myöhemmin, oppilaiden pitäisi mennä silti hyvissä ajoissa nukkumaan.

Koulussa välitunneilla saisi käydä kaupassa tai kotona. Jos on unohtanut kirjan, niin saisi hakea sen, ja kaupassa saisi käydä, jos osattaisiin käyttäytyä. Jos kävisi kaupassa matkalla, ei roskattaisi eikä tehtäisi tyhmyyksiä. Oppilaat saisivat myös raitista ilmaa, jos saisi käydä kaupassa. Kotonakin voisi käydä esimerkiksi suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Koulussa voisi kysyä lupalappua kauppaan, jos ei saisi muuten käydä kaupassa. Koulusta tulisi hauskempi paikka, jos kirjoittamani asiat toteutuisivat.

Matias Pokela, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin

Koulupäivien tulisi alkaa myöhemmin, koska oppilaat tulevat kouluun väsyneinä. Väsyneenä, haukotellessa opetus ei jää mieleen, ja kokeeseen kertaus on suuri työmaa.

Omasta kokemuksesta pienikin muutos auttaa asiaa. Esimerkiksi kun joudun heräämään kouluun 6.30, olen todella väsynyt, kun taas herätessäni 7.00 olen huomattavasti virkeämpi. Toisaalta on tutkittu, että jos kouluaamujen alkamista siirtäisi myöhemmäksi, oppilaiden nukkumaan meno venähtäisi vain myöhemmäksi, jolloin lisää unta tulisi vain 30 minuutista yhteen tuntiin. Kouluaamujen siirtyessä myöhemmäksi se tarkoittaisi myös myöhempää pois pääsyä mikä menisi jo turhan myöhälle. Monien unitutkijoiden mukaan koulupäivien olisi parempi alkaa myöhemmin kuin liian aikaisin. Aikainen aamu on enemmän ongelma vanhemmille oppilaille. Alakoululaisilla ei tutkijoiden mukaan ole hirveämmin vaikeuksia herätä kahdeksaksi.

Olisiko kunnon hyvä unirytmi ratkaisu monen ongelmaan. Nuoret menisivät ajoissa nukkumaan ja heräisivät aamulla aikaisin paljon pirteämpinä.

Venähtääkö läksyjen teko yön pikkutunneille? Kun läksyt tehtäisiin ajallaan koulun jälkeen tai kunnolla ennen nukkumaan menoa, nukkumaan voisi mennä paljon aikaisemmin. silloin aamulla voisi olla hiukan virkeämpi. Noin joka toinen nuori nukkuu liian vähän. Voidakseen hyvin teini-ikäisen pitäisi nukkua 8–9 tuntia. Terveyskyselyiden mukaan yhä useammat nuoret nukkuvat liian vähän ja ovat aamulla koulussa väsyneitä. Vuorokausirytmiin liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet, että alakoululainen pystyy keskittymään opetukseen kunnolla vasta 8.30 jälkeen, kun taas yläkoululainen klo 10 aikoihin.

Omasta mielestäni koulupäivien aikaisimman alun voisi siirtää kello yhdeksään.

Jimi Hautala, Nurmon yläaste 8. lk

Koulun alkamisaika

Nuoret nukkuvat nykyään vähemmän kuin ennen. Syitä on monia, mutta yksi keino saada lisää unta olisi kouluaamujen myöhäistäminen. Jos nukkuu enemmän niin silloin myös jaksaa ja oppii paremmin. Joitakin syitä lyhyeen uneen ovat esimerkiksi harjoitukset tai sosiaalinen media. Harjoituksia voisi aloittaa aikaisemmin, mutta eihän harjoitusvuoroja saa aina itse päättää. Jos kouluaamut alkaisivat myöhemmin, niin silloin ne voisivat loppua myöhemmin tai voisi vaikka olla kerran viikossa klo 8:n aamu. Tunti myös voisi alkaa vaikka klo 8.00:n sijaan 8.30.

Omia kokemuksia löytyy minultakin. Yleensä harjoitukset kestävät noin 21.00 asti. Sen jälkeen pitää käydä suihkussa ja syödä joten kello on jo 22.00. Sitten pääsen vasta sänkyyn. En todellakaan saa aina tarpeeksi nukuttua, vaikka parhaani välillä yritän. Koulussa en meinaa jaksaa, kun väsyttää koko ajan. Herääminen on väsyneenä hankalaa myös. Joissakin kaupungeissa on jo muutettu koulujen alkamista myöhemmäksi. Toivoisin että myös täällä.

Pekka Penttilä, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien alkamisajat ja niiden siirtäminen

Nuoret ovat liian väsyneitä aamuisin koulussa. Koulupäivien pitäisi siksi alkaa myöhemmin. Esimerkiksi monet nuoret eivät pysty keskittymään niin hyvin aamulla, kun he ovat heränneet niin aikaisin. Jos koulupäivät alkaisivat myöhemmin, niin nuoret saisivat nukkua pidempään. Sitä kautta he olisivat virkeämpiä koulussa, joten he myös oppisivat paremmin. Monet nuoret myös tykkäävät nukkua pidempään, joten koulupäivien alkamisen siirtäminen olisi varmasti monien nuorienkin mielestä hyvä asia.

Mielestäni ongelman voisi ratkaista sillä, että enää ei olisi kahdeksan aamuja, ja koulu alkaisi aikaisimmillaan yhdeksältä. Jos kahdeksan aamut otettaisiin pois, niin koulupäivät päättyisivät toki myöhemmin, mutta en usko sen olevan ongelma. Ratkaisu olisi hyvä, koska sitten emme olisi niin väsyneitä koulussa ja sitä kautta oppisimme paremmin. Pystyisimme keskittymään myös paremmin. Ratkaisusta hyötyisivät kaikki oppilaat. Opettajienkin on varmasti paljon hauskempaa opettaa virkeitä ja keskittyneitä, kuin väsyneitä oppilaita.

Mielestäni asiassa pitäisi toimia niin, että kaikissa Suomen kouluissa kahdeksan aamut otetaan pois, tai ainakin vähän siirrettäisiin koulupäivien alkamisaikoja.

Lauri Piittisjärvi, Nurmon yläaste 8. lk

Koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin

Nuori tarvitsee paljon unta, ja uni lisääntyisi, jos koulupäivä alkaisi myöhemmin. Esimerkiksi harjoituksissa voisi jaksaa paremmin pidemmällä yöunella. Myös koulussa jaksaisi paremmin työskennellä, ja varmaankin oppisi enemmän. Jotkut ihmiset voivat olla myös hyvin ärtyisiä, jos he eivät saa unta tarpeeksi. Pirteänä pystyy keskittymään huomattavasti paremmin kuin väsyneenä.

Koulupäivät voisivat alkaa vaikka tuntia tai puolta myöhemmin, ettei koulu kuitenkaan loppuisi ihan liian myöhään. Uskoisin, että tällä nuoret saisivat nukuttua ainakin sen 7–8 tuntia. Jos koulupäivät alkaisivat myöhemmin, voisi nuoret saada lisää virtaa esimerkiksi harrastuksiin. Jos uni jää alle 7 tunniksi, voi olla niin väsynyt, ettei jaksa edes herätä. Nuoret yleensä nukkuvat valitettavasti sen alle 7h. Jos he saisivat nukkua sen päälle 8h, he voisivat olla virkeämpiä aamuisin, eivätkä he olisi myöhässä tunnilta, miten yleensä käy. Ehdottaisin että kahdeksan aamuja ei olisi ollenkaan. Kaikki aamut alkaisivat klo 9. Mielipiteeni on mielestäni ihan hyvä ja hyvät perustelut.

Benjamin Laaksoharju, Nurmon yläaste 8. lk

Uusimmat kaikki