Koululinkki

Merenkurkun koulun 8.-luokkalaiset muistuttavat lemmikin siruttamisen tärkeydestä ja klassisen musiikin kauneudesta – Millaisen arvion saa Carmen-ooppera?

Lemmikkieläimillä siru ihon alla?

Suomessa tunnistusmerkinnän pentueelle yleensä hoitaa itse kasvattaja, ja se tapahtuu ennen pennun rekisteröintiä ja luovutusta. Merkintä on kivutonta ja tapahtuu yleensä pennun varhaisessa iässä eläinlääkärin valvomana. Tunnistusmerkinnällä halutaan välttää koirien katoamista, varastamista ja laitonta myyntiä. Sirusta löytyy lemmikin yksilöllinen numerosarja, joka kertoo lemmikin sukujuurten ja terveystietojen lisäksi esimerkiksi lemmikin omistajan ja kasvattajan tiedot. Nämä tiedot löytyvät kennelliiton kasvatustietojärjestelmästä. Kasvattajat ovat ymmärtäneet siruttamisen merkityksen ja merkitsevät yhä enemmän myös sekarotuisia koiria. Mielestäni myös sekarotuiset kissat ja rotukissat ja muut ulkona käyvät lemmikit pitäisikin merkitä.

Sirun lisäksi lemmikillä kannattaa olla myös kaulapanta, jossa on jonkinlainen tunniste, esimerkiksi omistajan nimi ja puhelinnumero. Vaikka kaulapanta onkin hyvä tapa varmistaa, että lemmikki on se oikea, siihen on siru kuitenkin kaikista varmin. Tunnistusmerkitsemisellä voidaan myös puuttua paremmin laittomaan pentutuotantoon, mikä on mielestäni epäeettistä ja vastuutonta. Vaikka juridisesti lemmikki onkin vain esine, voi se myöskin huonosti hoidettuna aiheuttaa ympärilleen harmia ja haittaa, siksi siitä pitää ottaa myös vastuu. Katoamistilanne on hirveää sekä omistajalle että lemmikille. Pahimmassa tapauksessa lemmikit joutuvat olemaan esimerkiksi häkeissä ja muutenkin kylmissä tai huonoissa oloissa kenenkään tietämättä kenelle ne kuuluvat. Joten, pidä huolta lemmikistäsi. Siruta se!

Lilja Palomäki, Merenkurkun koulu 8. lk

Aikaiset kouluaamut rasittavat

Aikaiset aamut koulupäivinä heikentävät keskittymiskykyä ja jaksamista väsyn takia. Minun mielestäni koulujen tulisi alkaa myöhemmin, ja sen takia päivät voisivat myös loppua vähän myöhemmin. Itse tunnen oloni aina väsyneeksi koulupäivän aikana enkä keskity tehtäviin yhtä hyvin kuin voisin. Minusta on ihan turhan aikaista tulla jo kahdeksaksi kouluun, kun voisi tulla esimerkiksi kymmeneksi. Ja sitä paitsi monet joutuvat heräämään jo puoli seitsemältä tai sitäkin aikaisemmin, jos koulupäivä alkaa kahdeksalta.

Monet nuoret menevät nukkumaan myöhään illalla ja saavat todella vähän unta. Kaikki eivät pysty menemään aikaisin nukkumaan, vaikka yrittäisivät, ja jotkut myös kärsivät uniongelmista. Tutkimusten mukaan nuorten tulisi saada suurin piirtein 9 tuntia unta, ja jos pitää herätä jo kuudelta, pitäisi mennä nukkumaan jo yhdeksältä, ja se on monelle todella vaikeaa.

Minusta on typerää, että koulut alkavat niin aikaisin, mutta kuitenkin sanotaan, että nuorten tulisi saada 9 tuntia unta ja oletetaan, että kaikki voivat mennä nukkumaan todella aikaisin illalla. Mielipiteeni on, että koulujen tulisi alkaa esim. kymmeneltä ja loppua vaikka kolmelta useana päivänä viikossa, eikä olisi yhtäkään kahdeksan aamua, niin saisi ainakin vähän enemmän unta ja jaksaisi paremmin.

Janina Häggman, Merenkurkun koulu 8. lk

Miksi autokortti pitäisi saada 16-vuotiaana?

Muissa maissa esim. Amerikassa ja Kanadassa autolla saa ajaa 16-vuotiaana. Aika moni 16-vuotias kykenee ajamaan autoa ja heillä on liikennetajua. Auto on turvallisempi kuin esim. mopoauto tai mopo. Auto ei hidastaisi liikennettä, koska autolla pääsee nopeammin kuin mopolla. Tietenkään nopeampi vauhti ei välttämättä ole hyvä asia, koska mahdollinen kolari olisi pahempi. Maaseudulla koulumatkat pitenevät, koska kouluja lakkautetaan, joten olisi hyödyllistä, jos saisi auton aikaisemmin. Ymmärrän että moni ajattelee, että 16-vuotiaat eivät osaa ajatella vielä liikenteessä. Autoon voisi laittaa nopeuden rajoittimen, joka estää autolla yli 80km/h ajamisen. Nopeusrajoittimen voisi ottaa pois 18-vuotiaana.

Kannatan sitä, että nuoren ei tarvitsisi ostaa mopoa tai mopoautoa vaan voisi ostaa auton heti. Ajokortti voisi olla voimassa vain päiväsaikaan, tai tietyllä alueella.

Antti Järlström, Merenkurkun koulu 8. lk

Harrastusongelma

Tällä hetkellä harrastan ju-jutsua, joka on taistelulaji, mutta aion lopettaa sen pian. Isä sanoo, että jotain on pakko harrastaa tai ei voi pelata tietokoneella. Ongelma minulla on siinä, että moniin lajeihin on vaikea päästä tai aloittaa. Kun monet muut saman ikäiset ovat harrastaneet samaa lajia monta vuotta, voi kyllä päästä samalle tasolle kuin muut, mutta pitäisi pistää paljon enemmän yritystä ja aikaa lajiin. Tämän takia monet nuoret eivät harrasta mitään.

Ymmärrän kyllä, miksi kilpailullisiin lajeihin ei voida ottaa huonompia pelaajia peleihin, koska en minäkään haluaisi pelata huonomman pelaajan kanssa. Valitettavasti en keksi ongelmalle mitään ratkaisua.

Joel Järlström, Merenkurkun koulu 8. lk

Klassinen musiikki on paras musiikkigenre

Nykyajan nuorilla on hyvin laaja musiikkimaku menneisiin sukupolviin verrattuna. Nuoret saattavat kuunnella räppiä, poppia, kasaria jne. Jokaisen soittolista on erilainen. Jokaisella on joku lempigenre tai -biisi. Hyvin harvoin kuitenkin löytyy joku, joka tykkää kuunnella klassista musiikkia ilman, että hänet pakotettaisiin siihen.

Klassinen musiikki on joidenkin mielestä tylsin genre. Jotkut kokevat jopa outona, jos näkee jonkun nauttivan klassisen musiikin kuuntelemisesta. Ehkä se syy siihen on, että tähän musiikkilajiin ei yleensä liity sanoja, paitsi jos kyseessä on joku oopperakappale. Nuorten on vaikea samaistua klassiseen musiikkiin, koska suurin osa ei saa siitä mitään irti, ja niinpä olen huomannut, että nuoret, jotka soittavat “klassisia soittimia", osaavat parhaiten arvostaa sen kauneutta. Toinen syy, miksi nuoret eivät kuuntele paljon klassista musiikkia on, että sen oletetaan olevan hyvin vanhaa, ehkä liian vanhaa ollakseen muodissa, mutta vielä tänäkin päivänä on jotain säveltäjiä, jotka säveltävät mestariteoksia. Klassisen musiikin tekemiseen tarvitaan talenttia sekä säveltämiseen että soittamiseen! Ilman soittotaitoakin voi kuitenkin oppia nauttimaan klassisesta musiikista. Musiikkia on lähes joka ikiselle mielialalle. Klassisen musiikin melodiat jäävät usein mieleen, ja on todettu, että klassinen musiikki kehittää aivoja. Se on täynnä intohimoa ja eri säveltäjillä on eri tyylejä.

Minä olen aina nauttinut kuunnelleessani klassista musiikkia. Se on niin laaja genre, että jokaiselle löytyy kyllä jotakin kuunneltavaa.

Gaia Naryan, Merenkurkun koulu 8. lk

Carmen

Minä kävin tammikuun 8. päivänä katsomassa Carmen-oopperan kenraaliharjoituksen Vaasan kaupunginteatterissa isäni kanssa. Saimme liput äidiltäni, joka laulaa oopperan kuorossa. Tämä oli minun kolmas kertani oopperassa. Carmen on yksi maailman esitetyimmistä oopperoista. Tarina kertoo Carmenista, joka rakastuu sotilaaseen nimeltä Don José ja samaan aikaan toiseen mieheen, Escamilloon. Samaan aikaan Don Josén entinen morsian yrittää saada hänet takaisin.

Minun mielestäni Vaasan versio oopperasta oli sekava ja epäyhtenäinen. Vaikka ooppera oli melkein kolme tuntia pitkä, hahmot tuntuivat heikoilta ja huonosti rakennetuilta. Tämä johtuu osittain sivujuonesta, jossa tarinan pää- ja sivuhahmot painavat feminististä propagandalehteä. Sivujuoni ei tunnu kuuluvan tarinaan ja se tuntuu oudolta ja irralliselta. Sivujuoneen uhrataan mielestäni liikaa aikaa. Sekavuutta lisäsi myös aikahyppäykset. Tarinan pääasia eli Carmenin oikuttelut tuntuivat pakotetuilta, mutta niin saattoi olla myös alkuperäisessä tarinassa. Carmenilla ja Josélla ei mielestäni ollut yhtään kemiaa ja heidän romanssinsa ei tuntunut luontevalta. Carmenin ja Escamillon välinen romanssi ei myöskään tuntunut uskottavalta eikä luontevalta.

Oopperan viihdyttävin osa oli orkesteri ja musiikki. Carmenissa on useita tunnettuja ja kuuluisia kappaleita, jotka orkesteri soitti hyvin. Oopperan joukkokohtaukset on toteutettu hyvin ja vaikka oli suuri määrä ihmisiä lavalla, ei näyttänyt eikä tuntunut sekavalta. Lavasteet eivät olleet mitenkään erityisiä. Vaikka en erityisemmin pitänyt oopperasta, minulla ei siltikään ollut tylsää ja aiheesta tuli paljon keskustelua kotona. Annan Carmenille 5/10.

Nuutti Nissilä, Merenkurkun koulu 8. lk

Syrjintää tyylin takia?

Eräänä päivänä olin vaasalaisessa kauppakeskuksessa ystävien kanssa. Olimme asiallisesti emmekä rikkoneet järjestyssääntöjä. Kumminkin vartija tuli heittämään meidät ulos ja antamaan porttikiellon kauppakeskukseen loppupäiväksi. Kysyimme vartijalta, mitä teimme väärin ja hän vastasi: “Kaupasta tuli valituksia, että olitte niin pelottavia, etteivät asiakkaat uskalla kulkea tästä". Mielestäni oli törkeää heittää meidät ulos keskuksesta ulkonäön takia. Olimme ihan asiallisesti ja puhuimme normaalilla äänellä. Seisoimme myös käytävän reunassa, että asiakkaat pääsisivät kulkemaan helposti meidän ohi. Vartija olisi esimerkiksi voinut pyytää meitä siirtymään muualle keskukseen tai edes mainita asiasta asiallisesti. Olen myös kuullut muilta henkilöiltä, että heidät on heitetty ulos kaupoista, koska myyjän mielestä näyttävät siltä, että varastavat.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset saattavat näyttää epäilyttäviltä tai jopa pelottavilta ulkonäön takia. Omasta kokemuksestani voin kumminkin sanoa, että suurin osa ihmisistä on mukavia ja hauskoja, kun heihin tutustuu. Tämäkin on syrjintää, ja mielestäni ihmiset saavat pukeutua niin kuin haluavat. On kurjaa, kun vieläkin on ennakkoluuloja, vaikka elämme vuotta 2019.

Ratkaisuna ongelmaan ehdotan, että annettaisiin kaikille mahdollisuus ja tutustuttaisiin rohkeasti uusiin ihmisiin! Vartijoille, myyjille ja muille aikuisille pitäisi myös opettaa, että vaikka joku pukeutuisikin tummiin tai liian isoihin vaatteisiin hän ei silti välttämättä varasta, käytä huumeita tai ole väkivaltainen.

Silja Lehtomäki, Merenkurkun koulu 8. lk

Ulkonäköpaineet ja sen seuraukset

Monet ihmiset eivät pidä ulkonäöstään. Saattavat jopa satuttaa itseään viiltelemällä tai sitten vaan olemalla joku muu. Syinä voi olla oma kroppa, vaatetus, kasvot ja ihonväri. Ulkonäköpaineet voi olla jopa niin pahat, että voi sairastua anoreksiaan. Joten suosittelisin, ettet sano mitään vitsilläkään, koska se voi jättää syvät arvet loppuelämään. Jos asiat pahenee vielä enemmän, voi ulkonäköpaineet myös mennä niin pitkälle, että saa pahan masennuksen tai sitten uhri joutuu kiusaamisen kohteeksi.

Ongelma on oikeastaan kuitenkin vain mielessäsi. Mietit, mitä muut pitäisivät siitä, vaikka valinta on sinun. Ajattelet, että tuo on tämän hetken trendi ja ostat sen, vaikka inhoaisit sitä. Pitäisi vain oppia ilmaisemaan itseään ja arvostaa sitä millainen on. Sillä loppujen lopuksi ei ole väliä millainen olet, kunhan itse pidät itseäsi sellaisena kuin olet.

Toivoisin, että kaikki ihmiset ymmärtäisivät, että jokainen on erilainen. Ei ole mitään väliä onko erilainen vaatetus tai omanlaiset hiukset. Saat olla kuitenkin oma itsesi sillä tavalla kuin haluat. Sillä loppujen lopuksi ei ole väliä millainen olet, kunhan itse pidät itseäsi sellaisena kuin olet.

Nea Valkeakari, Merenkurkun koulu 8. lk

Kouluruoka paremmaksi

Mahani kurnii tunnilla. Yritän laskea minuutteja, kauanko on tuntia enää jäljellä. Kun kello vihdoin soi, kaikki lähtevät ryminällä kohti ruokalaa. Vauhti kuitenkin hidastuu, kun oppilaat näkevät, mitä on ruokana. Jotkut lähtevät muualle ostamaan ruokaa, kun taas hetken päästä toisten lautasilta löytyy puolikas näkkäri. On myös niitäkin, jotka eivät syö ollenkaan. Mielestäni kouluruoka on tärkeä osa koulupäivää. Se auttaa tunnilla jaksamiseen ja keskittymiseen. Miksei siihen siis panosteta tarpeeksi? Eiväthän kaikki opettajatkaan syö kouluruokaa. Sitten heti kotiin päästyään oppilaat aloittavat välipalojen syömisen. Ei sekään kauhean terveellistä ole, että ruokavälkällä karataan Heseen syömään roskaruokaa.

Ymmärrän toki myös toistakin puolta, että kouluruoasta yritetään tehdä mahdollisimman terveellinen ja monipuolinen, eikä budjettikaan varmaan kauhean iso ole, jos pannukakuistakin piti luopua. Silti tästä kaikesta ei ole hyötyä, jos oppilaat eivät sitä syö. Toki on varmasti niitäkin joiden mielestä kouluruoka on hyvää.

Sen sijaan voisiko kouluruuan budjettia nostaa, ettei koulussa näitä ongelmia enää olisi? Silloin oppilaat noudattaisivat parempaa ruokavaliota ja painonhallintakin saataisiin paremmaksi.

Vilma Välimäki, Merenkurkun koulu 8. lk

Uusimmat kaikki