Koululinkki

Mikä ihmeen koululinkki? Yhteys koulumaailman ja toimitusten välillä avattiin 2000-luvulla ja se on auki edelleen!

SEINÄJOKI

Pohjalaiskoulut saivat 12 vuotta sitten kevätlukukaudella avukseen ja tuekseen mediakasvattajan eli koululinkin maakuntalehtien toimituksesta. Koululinkin työhön kuuluu esimerkiksi media-aiheisten oppituntien pitämistä sekä monenlaisten muiden mediaprojektien toteuttamista koululaisten ja opiskelijoiden kanssa.

Koululinkkien mediakasvatuksellinen työ on vuosittain näkynyt etenkin helmikuisella Sanomalehtiviikolla, jota vietetään tänä vuonna 1.–5.2. ensimmäistä kertaa nimellä Uutisten viikko.

Koululinkkejä on ollut muuallakin

Koululinkki-idean toi Etelä-Pohjanmaalle Ilkan entinen päätoimittaja Matti Kalliokoski, joka on nykyään Suomen Kuvalehdessä päätoimittajana. Koululinkkejä oli 2000-luvulla jo muissa maakuntalehdissä, kuten Turun Sanomissa, Länsi-Savossa, Itä-Savossa ja Kalevassa.

Etelä-Suomen Sanomissa ollut Suomen ensimmäinen koululinkki aloitti vuonna 1998, mutta työ lopetettiin 2008. Myös lounaissuomalaisten TS-yhtymän lehtien, savolaismaakuntalehtien sekä Kalevan koululinkkitoiminta loppui 2000-luvulla.

Ilkan päätoimittajana Kalliokoski oli mukana Sanomalehtien Liiton eli nykyisen Uutismedian Liiton Nuoret lukijat -jaostossa. Jaoston keskeinen tehtävä oli välittää toimituksiin nuorten kokemuksia eri lehdistä, joten siellä ajatus mediakasvatukseen keskittyvästä linkistä koulujen ja toimituksen välillä kehittyi luontevasti.

– Silloin oli tarvetta pohjustavalle työlle koululaisten parissa. Ilkassa tällaista olivat toimitustyön yhteydessä jotkut toimittajat jo tehneetkin, Kalliokoski muistelee.

Tuolloin useissa lehdissä mediakasvatus oli osa toimituksen työtä. Muista lehdistä se on kuitenkin vuosien mittaan karsittu kuluina pois. Ilkka-Pohjalaisen koululinkki onkin ollut poikkeuksellisen pitkä hanke ehkä juuri siksi, että se erotettiin toimituksen kuluista jo alkuunsa. Kalliokoski keksi hakea rahaa yleishyödylliseen käyttöön paikalliselta Lehtiseuralta, jolle oli kertynyt varoja.

– Pörssiyhtiölle ei voi avustusta antaa, mutta koulujen avuksi tehtävään työhön kyllä voi. Lehtiseura kokikin tämän tärkeäksi.

Puolueeton työnantaja

Jotta hanke ei olisi ollut liikaa sidoksissa toimitukseen, tarvittiin ulkopuolinen mutta henkisesti samantyylinen taho koululinkin työnantajaksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Samo pyydettiin mukaan, koska se on puolueeton ja riippumaton organisaatio.

– Ilkan kanssa oli entuudestaan yhteistyötä, kuten opiskelijakunnan jäsenetulehti ja SAMOin sanoin -blogi Ilkan verkkosivuilla. Kun päätoimittajaksi tuli Matti Kalliokoski, hän esitteli meille tämän idean, kaikki vuodet hankkeessa mukana ollut opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Kimmo Niemi kertoo.

Samo tarvittiin mukaan toiminnan mahdollistavaksi työnantajaksi.

– Samo pystyi ottamaan rahoitusta vastaan ja maksamaan palkkaa. Ilkassa (ja sittemmin Ilkka-Pohjalaisessa) onkin sitten hoidettu koululinkin käytännön työn koordinointi, Niemi kertoo.

Samon saama hyöty hankkeesta on ollut hallintopalkkion lisäksi lähinnä imagollista etua ja yhteistyöverkostoja. Vaikka opiskelijakunta on ollut mukana hankkeessa koko ajan, on koululinkin toiminta korkeakouluissa jäänyt valitettavan ohueksi.

– Tavoitteet ovat olleet hyviä, nuorten sivistäminen ja mediakriittisyyden opettelu ovat tärkeitä päämääriä. On ollut mukavaa olla mahdollistamassa tätä.

Lähteenä käytetty: Pirjo-Riitta Puro 2014: Sanomalehdet koulutiellä: 50 vuotta sanomalehtien ja koulujen yhteistyötä.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki