Koululinkki

Mikä lasikatto on seuraava kohde? Miten Bidenin kanssa sujuu? Mitä tulee mieleen sanoista tulevaisuus tai Lapua? Pohjalainen EU-komissaari vieraili etänä synnyinseudullaan ja lukiolaiset pääsivät ensimmäisinä kysymään ajankohtaisuuksista

SEINÄJOKI

Pohjalaissyntyinen EU-komissaari Jutta Urpilainen vieraili tiistaina etänä kotiseudullaan.

Vierailu alkoi Seinäjoen lukiolta, joka tunnetaan aktiivisesta EU:ta esillä pitävästä Ambassador School -toiminnastaan. Projektissa vapaaehtoisesti mukana olevat opiskelijat esittivät komissaarille ajankohtaisia kysymyksiä.

Aamos Anttila aloitti kysymällä, mitä komissaarille tulee mieleen termeistä kestävä kehitys, tasa-arvo, Euroopan unioni, tulevaisuus, kotiruoka ja Lapua.

– Kestävästä kehityksestä tulee mieleen kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030, johon kaikki YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet, Urpilainen sanoi.

Tasa-arvosta Urpilainen kertoi, että hänen mielestään yhteiskunnan tehtävä on tasoittaa ihmisten lähtökohdista johtuvia eroja. Euroopan unionia Urpilainen luonnehti ennen kaikkea arvoyhteisöksi.

– Tulevaisuus on syy, miksi olen poliitikko. Haluan vaikuttaa huomiseen. Mielestäni maailman pitää jättää paremmassa kunnossa lapsillemme, Urpilainen kertoi.

Kotiruoasta hän totesi, että kokkaaminen on mukava harrastus.

– Kotiruokahan on hyvää, ja sitä on nyt tullut syötyä, kun ravintolat täällä Belgiassa ovat olleet kiinni lokakuusta lähtien, hän valotti tilannetta Brysselissä.

Syntymätodistukseen merkitystä kotikaupungista Lapuasta Urpilainen assosioi kotoisen lämpimiä mielikuvia.

Lisäksi Anttila halusi tietää, kilpaileeko eurooppalaisuus kansallisidentiteetin kanssa. Tähän Urpilainen kertoi näkemyksensä, että ihminen voi kokea kuuluvansa useaan eri paikkaan, mutta näiden ei tarvitse kilpailla keskenään tai sulkea toisiaan pois.

– Vaikka olen ollut Eurooppa-myönteinen nuori, olen silti ensisijaisesti suomalainen ja myös pohjalainen.

 

Mikä on seuraava lasikatto?

Vilma Kortesniemi tiedusteli, minkä lasikaton Urpilainen aikoisi seuraavaksi rikkoa. Lasikatolla Kortesniemi viittasi esimerkiski siihen, että vuonna 2019 Urpilainen oli ensimmäinen suomalainen nainen Euroopan komissiossa.

Urpilainen kuitenkin paljasti, ettei ole koskaan tehnyt kovin tarkkoja urasuunnitelmia.

– Ei pidä pelätä virheiden tekemistä vaan asioita kannattaa kokeilla rohkeasti. Kun tarjoutuu mahdollisuuksia, niihin kannattaa tarttua, hän kertoi periaatteistaan.

Sofia Saranpää kysyi, miten suomalaiset saisi äänestämään innokkaammin europarlamenttivaaleissa. Tähän Urpilainen antoi vastaukseksi EU-tietoisuuden lisäämisen.

– Ihmiset eivät tiedä ja tunne, mitä kaikkea EU tuo heidän elämäänsä ja miksi se on niin tärkeä.

EU myös saatetaan kokea yhä etäisenä.

– EU:n koetaan olevan Brysselissä, vaikka se on yhtä kuin kaikki sen kansalaiset.

 

EU ei ole aina paras paikka tehdä päätöksiä

Inka Hilmola käytti tilaisuuden kysyäkseen, miksi EU-maissa ei ole yhteistä polttoaineveroa. Lyhykäisyydessään Urpilaisen mukaan polttoaineverotus on niitä asioita, jotka jäsenmaat ainakin toistaiseksi määrittelevät itse. Tämä voi myös muuttua, sillä välillä on tarpeen pohtia, mistä asioista on järkevää päättää kunnan, valtion tai EU:n tasolla.

Aada Flankkumäki halusi komissaarilta mielipiteen siitä, mitä EU:ssa tarvittaisiin enemmän ja mitä vähemmän. Ajankohtainen epidemiatilanne kuului vastauksesta.

– Mielestäni enemmän pitäisi olla yhteisiä huoltovarmuusvarastoja ja suunnitelmia kriisien ennakoimisesta. Koronakriisi ei varmasti ole viimeinen kriisi, Urpilainen sanoi.

Se taas on monimutkaisempaa, mitä EU:ssa pitäisi olla vähemmän.

– Täytyy ajoittain pohtia, mikä on oikea päätöksenteon taso kullekin asialle, Urpilainen muotoili jälleen.

 

EU:n keskeiset kumppanit

Jonni Anttila kysyi, miten korona on vaikuttanut EU:n ja afrikkalaisten kumppanimaiden välisiin suhteisiin. Oliver Wiltshear taas halusi tietää EU:n ja Yhdysvaltain välisistä suhteista nyt, kun presidentti on vaihtunut Trumpista Bideniin.

– Kokousten peruminen ei ole vaikuttanut suhteisiin. Yhteyttä pidetään koko ajan etäyhteyksillä.

Tällä hetkellä työstetään tulevien seitsemän vuoden kehitysyhteistyöhankkeita.

– Koulutukseen ainakin laitetaan lisää kehitysyhteistyömäärärahoja, Urpilainen kertoi.

USA:n ja EU:n suhteet ovat Urpilaisen mukaan muuttuneet paljon uuden presidentin astuttua valtaan.

– USA:lla on nyt uusi asenne ilmastopolitiikkaan ja he ovat palanneet Pariisin ilmastosopimukseen. USA haluaa myös olla taas näkyvämmin mukana YK:ssa ja aktiivisempi Afrikassa. Paljon on tullut myönteisiä odotuksia tiiviistä yhteistyöstä, hän summasi.

Fakta: Mikä on komissaari?

Komissaarit ovat Euroopan unionin johtajistoa vähän samaan tapaan kuin ministerit jäsenmaiden hallituksissa, paitsi että komissio on poliittisesti riippumaton toimeenpanoelin. Komissio tekee lainsäädäntöesityksiä, valvoo lakien soveltamista ja panee toimeen Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston päätöksiä.

Komissaarit muodostavat yhdessä kollegion. Jokaisesta EU:n jäsenmaasta valitaan yksi komissaari, joka saa oman tehtävänsä. Jutta Urpilainen on kansainvälisten kumppanuuksien komissaari.

Hänen tehtävänään on esimerkiksi muodostaa osallistavia ja tasavertaisia kumppanuuksia maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi, valvoa kansainvälistä yhteistyötä ja kehitystä koskevaa EU-politiikkaa, edistää EU:n arvoja, ohjata EU:n kehitys- ja yhteistyövälineiden suunnittelua ja käyttöönottoa sekä edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä koordinointia kehitysyhteistyössä.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki