Koululinkki

Sanomalehtiopetus on yhä ajankohtaista – Journalismi täytyy oppia tunnistamaan ja sen merkitys pitää ymmärtää

Median murros eli muutos digitaalisempaan ja sosiaalisempaan suuntaan on meille mediayhteiskunnan jäsenille tuttu ilmiö. Median murroksessa toimitukset ja yleisöt ovat lähentyneet ennennäkemättömällä tavalla. Raja median tekijöiden ja kuluttajien välillä on somen myötä hämärtynyt.

Printtilehtien kuolemaa on povattu jo pitkään, mutta ne sinnittelevät yhä, vaikka paukkuja siirretäänkin niiden verkkoversioiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Verkkolehdissä kyselyt, visat, pelit ja muu yleisön mukaan ottaminen yleistyy jatkuvasti. (ks. esim. Seppänen & Väliverronen 2012 ja Mediayhteiskunta-blogi sekä Upola 2018.)

Sosiaalinen media on tehnyt käyttäjistään mediasisällöntuottajia ja joukkotiedotuksesta on tultu tilanteeseen, jossa viestit kulkevat kaikilta kaikille ja jokainen voi olla media. Mihin siis sanomalehtiä enää tarvitaan?

Miksi sanomalehtiopetusta tarvitaan?

Olen tavannut perustella sanomalehtien ja sanomalehtiopetuksen tärkeyttä siten, että se, mikä viihdyttää, ei ole välttämättä tärkeää, ja toisaalta se, mikä on tylsää, voi olla todella tärkeää. Oma somefeedi muotoutuu tykkäysten ja algoritmien suositusten mukaan helposti hyvin viihdepainotteiseksi. Uutisia tai muuta journalistista sisältöä joutuu sosiaalisessa mediassa natiivin lailla liikkuessaan erityisesti etsimään, jotta sitäkin näkisi. Kuinka moni muistaa tehdä niin?

Median muutoksessa on myös tyypillistä, että maksullisten sanomalehtien tilausmäärät vähenevät eivätkä kaikki lapset ja nuoret, "diginatiivit" ole edes ikinä nähneet painettua lehteä. "Miksi maksaa sellaisesta tiedosta, jonka saa myös somesta?" moni aikuinenkin kyselee.

Maksullinen journalismi on kuitenkin tiedonhankinnan ammattilaisten eli toimittajien hankkimaa, tarkistamaa ja toimittamaa tietoa. Se on siis perustavanlaatuisella tavalla somen teksteistä eroavaa, faktoihin perustuvaa ja toimitettua sisältöä. Jos journalismin olemuksesta saati olemassaolosta ei tiedä, sitä ei osaa kaivata. Siksi tarvitaan sanomalehtiopetusta ja mediakasvatusta – oikean tiedon levittämiseksi.

Sanomalehtiopetuksen sijaan voidaan hyvin puhua mediakasvatuksesta, sillä kyseessä on mielikuvissa vilahtavia printtilehtiä laajempi kokonaisuus. Printtilehti on silti hyvä tuote niin kauan kuin se vain ilmestyy: se sisältää sekä vakavaa että viihdyttävää sisältöä samassa paketissa. Jo selaamalla esimerkiksi Ilkka-Pohjalaisen päivän lehden läpi saa kattavan kokonaiskuvan siitä, mitä maakunnassa, Suomessa ja maailmalla on meneillään.

Digiloikkia pitää harppoa myös mediakasvatuksessa

Tietenkin myös sanomalehtiopetuksessa täytyy pysyä ajassa kiinni. Siksi täytyy opettaa myös digilehtien käyttöä ja uutisen sekä muiden journalististen tekstilajien tunnistamista digitaalisissa muodoissaan.

Olen suositellut koululaia seruaamaan heille suunnattujen uutismedioiden seuraamista edes sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi alakoululaisille sopivat hyvin HS:n Lasten uutiset sekä Apu Junior -lehti. Yläkoululaisille ja isommillekin taas suosittelen Yle Kioskin sisältöjä sekä Instagramissa, Youtubessa että Areenassa. Nuorten itsensä tekemistä medioista kannattaa seurata myös esimerkiksi Rare Mediaa.

Opetuksessa hyödynnettäviä sanomalehtien omia sivustoja koululaisia varten on Ilkka-Pohjalaisen lisäksi esimerkiksi Almalla, Kalevalla, Savon Sanomilla ja Turun Sanomilla .

Sanomalehti opetuksessa -sivusto tuottaa säännöllisesti uutta ja ajankohtaista opetusmateriaalia

Uutismedian liitto ylläpitää Sanomalehti opetuksessa -sivustoa. Sivuston tarkoitus on esittelyn mukaan "tukea lasten ja nuorten kriittistä ja aktiivista mediasuhdetta". Sivustolle on koottu vinkkejä ja tehtäviä, jotka auttavat opettajia hyödyntämään uutismediaa opetuksessa. Sivustolla voi tutustua Suomessa ilmestyviin sanoma- ja kaupunkilehtiin. Sanomalehti opetuksessa järjestää vuosittain Sanomalehtiviikkoa helmikuussa.

Erityisesti etäopetukseen sopivia mediakasvatusmateriaaleja on kerättynä tänne. Etenkin Päiväni journalistina -työkalua suositellaan omien uutisjuttujen tekemiseen ja julkaisemiseen. Jutuntekijän opas ohjeistaa juttujen ideointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen perusteellisesti. Myös koululinkille voi sähköpostilla lähettää etäopetuksessa tehtyjä uutisia kommentoitavaksi. Voin myös julkaista juttuja täällä kotisivujeni uutisvirrassa.

Sanomalehti opetuksessa -sivustolta voi tilata kahden viikon välein ilmestyvät uutiskirjeen, jossa annetaan mediakasvatuksellisia oppituntivinkkejä laajalle kohderyhmälle varhaiskasvatuksesta toisen asteen opiskelijoille. Oppituntivinkkejä voi käydä katsomassa myös täältä.

 

Lähteitä:

Kortti, Jukka 2016: Mediahistoria – Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin. SKS.

Seppänen, Janne & Väliverronen, Janne 2012: Mediayhteiskunta. Vastapaino.

Upola, Terhi 2018: Livenä ja läsnä. Verkon uudet juttutyypit. Art house.

Uusimmat kaikki