Koululinkki

Ylihärmässä pohditaan vapaaehtoisia ulkovälitunteja, viherpesua ja kouluruokaa

Vapaaehtoiset ulkovälitunnit

Mielestäni koulussa pitäisi saada olla välitunnit sisällä, jos haluaa. Monet oppilaat eivät tykkää olla ulkona, jos on kylmä tai sataa. Opettajat eivät joutuisi tuhlaamaan energiaansa käskemällä oppilaita menemään ulos tai laittamalla merkintöjä. Onhan toki myös oppilaita, jotka haluavat mennä välitunnilla haukkaamaan happea ja liikkumaan raittiissa ilmassa. Sen takia välituntivalvoja olisi silti tarpeellinen. Keväisin ja syksyisin ulos on usein kiva mennä, koska on lämpimämpi, mutta silloinkin saisi jäädä sisälle halutessaan. Jos oppilaalta jää joskus läksyt tekemättä, onnistuu hän tekemään ne paremmin sisätiloissa, kuin ulkona seinää vasten. Jos tämä käytäntö olisi voimassa, olisin itse ulkona ja sisällä vuorotellen.

Uskon myös, että oppilaat olisivat iloisempia, kun saisivat valita haluamansa mukaan.

Venla Saukko, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Ulkovälitunnit vapaaehtoiseksi

 

Mielestäni koulussa olisi hyvä olla vapaavalintaiset ulkovälitunnit varsinkin talvisin, kun on todella kylmä tuuli tai muuten korkea pakkanen. Pakkasraja koulussani on -15 astetta, mutta siinä ei oteta huomioon kylmää tuulta. Ulkona on vain muutama penkki, joissa istuessaan on todella kylmä, joten on oltava todella lähellä viereistä henkilöä. Sitten opettajat valittavat, ja antavat merkintöjä kun oppilaat eivät halua mennä kylmään tuuleen ulos. Merkinnän voi saada myös, jos puet liian kauan ulkovaatteita. Olisihan se kuitenkin parempi, jos lopulta menee ulos, vaikka vaatteiden pukeminen kestäisi.

Opettajat perustelevat ulkovälitunteja sillä, että se virkistää, mutta mielestäni kukaan ei virkisty todella kylmässä tuulessa, kuin kaikilla on mielessä vain pääsy takaisin sisälle lämpimään kouluun.

Sara Liinamaa, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Kouluun sisävälitunnit

 

Mielestäni koulussa pitäisi olla ulkovälituntien lisäksi vaihtoehtona sisävälitunnit niille jotka eivät halua mennä ulos. Varsinkin näin talvella ulkona on hyytävän kylmät pakkassäät, eikä ulkona ole mukavaa seisoskella kylmissään. Kouluun täytyy aina pukea, tai vähintään raahata mukanaan monta vaatekerrosta että selviää ulkona jäätymättä. Ja tällöin jos oppilaat viettäisivät välitunnit sisällä, ei opettajien tarvitsisi käyttää aikaansa oppilaiden karhaamiseen pihalle. Myös ulkokenkien mukana sisälle tuleva lumi sulaessaan kastelee sukat, eikä koulussa ole mukava olla märillä sukilla. Toki ne jotka haluavat välituntinsa viettää ulkona, voivat niin tehdä.

Alisa Holm, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Kouluruoka ei maistu kaikille

 

Kouluruoka on ollut aina samaa. Kierros on lyhyt ja ruokaan on kyllästynyt. Moni ruoista on hyviä, mutta suurimpaan osaan on kyllästynyt. Ruokalista ei ole muuttunut paljoa kahdeksaan vuoteen ja joitakin ruokia ei edes syödä paljoa. Ruoka on tylsää, kala on usein seitiä ja lohi on kuivaa. Perunat on kumisia ja hyviä ruokia, kuten pastaa on korvattu vegaaniruoalla, kuten härkäpavulla, joka ei ole välttämättä kaikkien makuun. Listakin jakautuu epätasaisesti. On esimerkiksi viikkoja, jolloin suuri osa ruoista on kalaruokia.

Ruokalistaan pitäisi lisätä uusia ruokia, jotka kävisi kaikille, osaa ruoista tulisi palauttaa entiselleen ja ruokien pitäisi olla erilaista joka viikolla.

Veikka Mikkonen, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Kouluruoka

 

Minun mielestäni kouluruoka pitäisi vaihtaa parempilaatuiseen ja -makuiseen. Ruoka on joskus ihan kiitettävää mutta joskus se voi olla oppilaille pahaa eli se on raakaa tai pahanmakuista. Ruoan pitäisi olla ensiksi kaikille oppilaille hyvää ja paremman makuista.

Ratkaisuksi tähän voisi olla esim. teemaviikot eli oppilaat saavat itse valita mitä he syövät tai sitten, että kaikki oppilaat äänestäisivät eri ruokien välistä mieluisimmat. Ruokalistassa on myös liikaa keittoa jokaisella viikolla, että sitäkin pitäisi vähentää.

Toni Pajula, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Kotiläksyt pitäisi kieltää

 

Koulujen kotiläksyt pitäisi kieltää, koska ne väsyttävät oppilaita. Kun koulupäivät ovat pitkiä ja koulun jälkeen monella oppilaalla on harrastuksia, kotiläksyjen teko siirtyy illalle. Jos kotiläksyjä on annettu paljon, eivät oppilaat kerkeä mennä ajoissa nukkumaan, vaan tekevät yömyöhään läksyjään. Aamulla pitää herätä kouluun ajoissa, eikä tule nukutuksi tarpeeksi. Oppilaat eivät tämän takia jaksa keskittyä oppitunneilla opetukseen. Kun oppilaat eivät pysty oppimaan tunneilla, annetuissa kotiläksyissä menee myös kauemman, jos ne pitää itse opetella kotona. Kotiläksyt aiheuttavat oppilaille myös ylimääräistä stressiä.

Veera Jussila, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Nuorten puhelimen käyttöä pitäisi rajoittaa

 

Nuoret viettävät liikaa aikaa somessa. Nuorilla kertyy helposti kuusi tuntia ruutuaikaa. Se huonontaa unenlaatua ja vaikeuttaa heräämistä. Huomio keskittyy yleensä puhelimeen esimerkiksi läksyjen teossa ja kokeeseen lukemisessa. Huoltajien pitäisi määrätä milloin puhelimella selaamisen tulisi lopettaa. Toinen vaihtoehto on, että olisi sovellus, mikä katkaisee netin, kun ruutuaika on täyttynyt.

Tuomo Jaskari, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Oppilaille enemmän mahdollisuuksia tiettyjä aineita painottavien opiskelutapojen kautta

 

Minun mielestäni kouluissa pitäisi lisätä eri painotteisia opiskelumahdollisuuksia, sillä ne tekisivät koulunkäynnistä mukavampaa ja hauskempaa oppilaille, jotka tykkäävät vain joistakin tietyistä aineista koulussa (eli hyvin monelle oppilaalle). Suurien kaupunkien kouluissa yläastelaisilla on jo mahdollisuus hakea eri aineita painottaville luokille, mutta pienempien kaupunkien tai kylien kouluissa oppilailla ei ole mahdollisuutta samaan. Tietysti kouluissa on jo valinnaisaineita, mutta loppujen lopuksi niitä on melko vähän kaikista oppitunneista.

Eri aineita painottavilla luokilla oppilaat saisivat mukauttaa koulunkäyntiään itselleen mieluiseksi: urheilijaoppilas pystyisi lisäämään lajiaan tukevaa liikuntaa lukujärjestykseensä, musiikkia harrastava oppilas musiikki- ja soittotunteja lukujärjestykseensä tai vaikka kansainvälisyydestä ja eri maiden kielistä kiinnostunut oppilas pystyisi lisäämään kielitunteja lukujärjestykseensä. Tiettyjä aineita painottavien luokkien mahdollistamisen avulla voitaisiin myös tehdä ammatinvalinnasta helpompaa oppilaille tulevaisuudessa, koska heillä olisi jo valmiiksi hyvä käsitys asioista, joiden tekemisestä ja opiskelusta he nauttivat.

Säde Mikkonen, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Kouluruoan kasvisvaihtoehto

 

Minusta koulun kasvisruokavaihtoehto on ihan turha, sillä ylimääräiseen kasvisruokaan menee turhaa rahaa, koska juuri kukaan ei meidän koulussa sitä syö. Minun mielestäni kasvisruoan saisi jättää pois kokonaan ja keskittyä kunnon ruoan ja salaattien laatuun. Monipuolinen leipävalikoima olisi hyvä olla joka päivä.

Niko Koskenkorva, Ylihärmä yläkoulu 8B

 

Kouluruoka paremmaksi!

 

Kouluruoka on liian suomalaista. Kouluruoka pitäisi olla kansaivälisempää tai parempaa, vaikka kouluun on tullut kasvisvaihtoehto, se ei riitä. Ruoka koulussa on liian tavallista ja suomalaista. Tarjolla saisi olla myös tacoja, enemmän nugetteja, ranskalaisia, enemmän kanaa, hornetteja, pizzaa ja enemmän jälkiruokia. Keittopäiviä saisi olla huomattavasti vähemmän. Kouluruokaan voisi panostaa enemmän ja käyttää rahaa.

Nea Kusmin, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Koulukuljetukset

 

Mielestäni koulukuljetuksia pitäisi lähteä useammasta paikasta varsinkin Ylihärmä-Hakola-Kangas väliltä, koska jos joku ylihärmäläinen, vaikka vähän syrjäisemmässä paikassa asuva koululainen, haluaa esim. Kauhavan lukioon, niin hänen pitäisi mennä ensin omalla kyydillä, kenties pyörällä, Ylihärmän koulun viereiselle pysäkille, josta kyyti lähtee Kauhavan lukioon.

Jos linja-auto kiertäisi Hakolasta ja Kankaalta vaikka jostain keskeisimmältä pysäkiltä, se helpottaisi oppilaiden kulkua. Tämä auttaisi myös esim. siihen, että Kauhavan koulu saisi enemmän oppilaita eikä olisi kuljetuksista kiinni.

Minttu Salo, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Suomen koulut kaipaavat lisää liikuntaa

 

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koulussa ei ole tarpeeksi tunteja, joilla harjoitettaisiin liikunnallisia aktiviteetteja. Tänä sekä viime vuonnakin oli käsitykseni mukaan tunneilla tarkoitus pitää ns. “välijumppia". No eipä paljoa pidetty. Muistini mukaan viime vuonna pidimme kerran jumppatauon, vuoden alussa.

Myös valinnaisliikuntaa tulisi olla paljon enemmän. Emme voineet enää valita valinnaisaineeksi yhden tunnin liikuntaa, joten vaihtoehdoksi jäi pelkästään kahden tunnin liikunta, mistä ei luultavasti edes muodostu ryhmää, sillä silloin ei voi valita kotitaloutta, kuvaamataitoa, käsitöitä eikä musiikkia. Vaihtoehtoinen vastaus voisi olla koululle “kerhoja" tai “klubeja", jonka tapaisia on esim. Amerikassa. Erilaisia kerhoja voisivat olla esim. cheerleading, kokkikerho, bändikerhot yms. Osaa näistä onkin jo käytössä, mutta ne ovat enemmänkin harrastuksia kuin kouluun liittyviä aktiviteetteja.

Minea Larikka, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Nuoret tarvitsevat enemmän unta

 

Nuoret ovat yleensä väsyneitä tai haukottelevat vielä kun he tulevat kouluun. Yleinen syy on että he menevät kahdeltatoista tai myöhemmin nukkumaan ja katsovat puhelimella tai tabletilla sosiaalista mediaa. Tämän seurauksena on, että he ovat ärtyneitä, eivät jaksa ajatella, keskittyä tai tehdä tunnilla käskettyjä tehtäviä.

Ratkaisuna olisi, että nukkumaan pitäisi mennä ennen yhdeksää ja puhelimet ja tabletit otettaisiin pois aikuisten käsiin ennen nukkumaan menoa.

Jere Väisänen, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Liikuntaa vasta koulupäivän lopussa!

 

Liikunta on yleensä mukava ja vaihteleva aine. Pääsee pois koulun penkiltä harrastamaan mukavia lajeja. Mukavuus kuitenkin loppuu, kun olet seuraavalla oppitunnilla väsynyt ja hikinen etkä jaksa osallistua tuntiin. Oppilas ei välttämättä ehdi käydä suihkussa ennen seuraavaa tuntia, tai ei käy koska pelkää myöhästyvänsä seuraavalta tunnilta. Oppilas ei myöskään ehdi levätä ja ladata akkuja ennen kuin pitää taas puurtaa seuraavalla oppitunnilla, ja tämän vuoksi kyky keskittyä opetukseen heikkenee. Onneksi liikunta onkin usein päivän lopussa, mutta omassa lukujärjestyksessäni valinnainen liikuntatunti on keskellä päivää, ja joudun kärsimään aiemmin mainituista ongelmista.

Muut oppilaat saattavat paheksua hielle haisevia ja väsyneitä liikunnasta tulleita oppilaita, joten tämä ongelma on laajempi kuin mitä aluksi luulisi. Tämän vuoksi toivonkin, että tulevaisuudessa opettajat yrittävät aina järjestää oppitunnit niin, että liikunta olisi päivän viimeinen tunti.

Jaakko Ojaniemi, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Suomen nuorison pahoinvointi

 

Nuorten masentuneisuus on viime aikoina lisääntynyt. Koulujen oppilashuolloissa on mielestäni parannettavaa. Tietynlainen luottamussuhde ammattilaiseen ei rakennu hetkessä. Aikaa keskustella tulisi olla enemmän, sillä jotkut eivät uskalla puhua asioitaan tai miettivät, onko heidän paha olonsa riittävä keskustelemaan asioista. Pahaan oloon voivat olla esimerkiksi syynä perheen tai vanhempien huono elämänvaihe tai kiusaaminen ja syrjintä.

Mielestäni yläkouluissa tulisi enemmän keskittyä nuorten ajatuksiin ja henkilökohtaiseen elämään luotettavan ammattilaisen kanssa, sillä useat kokevat yläkoulun olevan vähemmän turvallinen oppilashuollon kannalta kuin alakoulun. Lisäksi ammattilaisen kannattaisi paremmin ennakoida nuorten elämäntilanteen kannalta heidän tarpeensa, jos on ilmennyt jotain hälyttävää. Nuoret tarvitsevat keskustelijaa ja kuuntelijaa.

8. luokan tyttö, Ylihärmän yläkoulu

 

Salametsästyksen on loputtava

 

Mielestäni salametsästyksen on loputtava. Se ajaa salametsästetyt eläimet sukupuuttoon ja samalla vaikuttaa myös muihin eläimiin. Köyhillä alueilla villieläimet ovat tärkeää turismille. Jos ne häviävät ihmiset köyhtyvät. Lisäksi salametsästys on mielestäni tyhmää, kun siinä metsästetään pieniä viattomia eläimiä. Ihmisille tiedotettaisiin enemmän asiasta esim. kouluissa, radiossa, netissä, televisiossa tai erilaisissa lehdissä. Perustettaisiin keräyksiä, joissa kerättäisiin rahaa eläinten suojeluun.

Kaikkien maan päällä elävien eläinten eliöiden kuuluu elää, myös sarvikuonojen tai lumileopardien.

Elina Jussila, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Opettajat ärsyttävät minua

 

Opettajat ovat heikkohermoisia ja pikkutarkkoja. Kaikesta valitetaan ja huudetaan. Osa läksyistä on niin vaikeita, että oppilaat eivät ymmärrä. Merkintöjä saa helposti, joka johtaa kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.

Opettajien tulisi olla kärsivällisiä ja mukavia. Opettajien tulisi miettiä läksyjen antamisessa, onko kaikille niin helppoja nämä tehtävät. Rangaistukset ovat turhia, koska niistä ei opi, kokemuksella voin sanoa.

Elias Keskinen, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Oppilaiden kiinnostuksen kohteet huomioon

 

Mielestäni koulussa pitäisi olla enemmän ja monipuolisempia valinnaisaineita, koska nykyään on ne kategoriat (joista jokaisesta pitää valita yksi), jotka pakottavat valitsemaan aineita, jotka eivät edes itseä kiinnosta. Ensi lukuvuodeksi ei ole edes enää valittavissa lyhyttä taito- tai taideainetta. Lisäksi ensi vuonna ainakin meillä valinnaisaineiden määrä laskee kuudesta tunnista viiteen, joten toivoisin, että se pidettäisiin samana, jotta oppilaiden kiinnostus koulunkäynti säilyisi edes jollain tasolla.

Anni Kangas, Ylihärmän yläkoulu 8B

 

Kouluruokaa pitäisi muuttaa

 

Minusta kouluruoka on muuttunut paljon. Ennen ruoka oli hyvää ja täyttävää eikä ollut keittoa kolmea kertaa viikossa. Nykyään keittoa on joskus kolmesti viikossa. Kerran leivässä oli hometta, tomaatti ja peruna olivat mustia sisältä, keiton perunat olivat kovia ja maistuivat raaoille. Myös minun ystäväni olivat sitä mieltä, että keitossa olevat perunat maistuivat raaoille.

Joskus kouluruoka on hyvää, mutta usein se maistuu halvalta ja huolimattomasti tehdyltä myös ystävieni mielestä. Minun ehdotukseni olisi, että ruoasta tehtäisiin samanlaista kuin 3-4 vuotta sitten koulussa oli ja ettei kaikkiin ruokiin laitettaisi kasviksia koska se pilaa ruuan. Nykyään pyttipannussa on erilaista lihaa joka on kovaa ja pahaa ja siellä seassa on sipulin paloja, vaikka ennen liha oli hyvää ja pyttipannu oli parempaa ilman sipulia. Kukaan ystävistäni ei tykkää nykyisestä kouluruuasta, koska useimmat ruoat on pilattu sillä, että sekaan on laitettu kasviksia, leivät on jäässä, maito ei maistu maidolta ja ruoka on joskus pilaantunutta.

Vilja Ylinen, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Kouluruoka

 

Kouluruoka on vaihtelevaa. Yleensä ruoka on pahaa minun ja kavereitteni mielestä. Leivät saattavat olla jäässä niin, että niitä ei pysty syömään. Koulussa saisi olla enemmän erilaisia ruokia, jotka on kunnolla lämmitetty tai tehty. Minun mielestäni puuroa ja pinaattilettuja ei saisi tarjota lounaaksi, koska niistä ei saa tarpeeksi energiaa pitkäksi koulupäiväksi ja nälkä on jo puolen tunnin kuluttua, vaikka puuroa tai pinaattilättyjä söisi kuinka paljon. Usea ruoka ei maistu miltään.

Homma voitaisiin ratkaista niin, että ruokien tekoon käytettäisiin enemmän aikaa ja yritettäisiin tehdä parempaa, niin silloin oppilaat jaksaisivat myös keskittyä ja opiskella paremmin.

Tuukka Kallio, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Liikunnan vaikutus elämässä

 

Liikunta vaikuttaa terveyteen. Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväsaikaiseen väsymykseen. Liikunnalla unen laatu parantuu ja nukahtaa helpommin. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta. Liikunta, ravinto ja lihavuus kietoutuvat monella tavalla toisiinsa. On tutkittu, että liikunnalla on lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen terveyteen. Myös säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan edullisia vaikutuksia myös useiden sairauksien ehkäisyssä.

Liikunnan vaikutukset näkyvät myös sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Kun liikkuu, tulee vahvemmat, notkeammat ja kestävämmät lihakset. Liikunta vaikuttaa tasapainoon, ketteryyteen, koordinaatiokykyihin, reaktiokykyyn ja nopeuteen.

Susanna Luomala, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Kouluruoka vaatii parannuksia

 

Kouluruoka tarvitsee lisää lihaa, koska ruokalassa on liikaa kasviksia, keittoja ja ruisleivät on jäässä. Lisäksi jäljelle jäänyttä ruokaa menee liikaa hukkaan, vaikka sen voisi antaa vaikka eläimille hävittämisen sijaan. Rasvaton maito tulisi vaihtaa kevyt-/ täysmaitoon, koska rasvaton maito on värjättyä, liian käsiteltyä ja siksi se on jopa epäterveellistä.

Roope Kujala, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Koulun pitää alkaa hieman myöhemmin, ainakin maanantaisin

 

Mielestäni koulun pitäisi alkaa klo 10 ainakin maanantaisin. Jos koulu alkaisi hieman myöhemmin, monet saisivat enemmän unta, ja silloin he jaksaisivat opiskella. Monet myös myöhästyvät, koska he nukkuvat pommiin ja voivat joutua siitä ongelmiin. Oppilaat olisivat asiallisempia, sekä he saisivat paremmat numerot kokeista. Tunneilla olisi työrauha ja sen takia kaikki pystyisivät keskittyä oppiaineeseen.

Uskon, että opettajat eivät aina nuku tarpeeksi ja kun koulu alkaisi myöhemmin, he saisivat myös enemmän unta ja jaksaisivat opettaa oppilaita. Tällä hetkellä, kun koulu alkaa yhdeksältä, oppilaat ovat levottomia eivätkä välttämättä jaksa opiskella tai heitä ei kiinnosta opiskella unen puutteen takia. Minulla on neljä yhdeksän aamua ja yksi kymmenen aamu. Nukun yleensä melkein tarpeeksi yhdeksän aamuina, mutta nukun maanantaisin yleensä vähemmän, koska minulla on yhdeksän aamu. Jaksan opiskella enemmän, kun minulla on kymmenen aamu.

Ongelma ratkaistaisiin siten, että kymmenen aamu olisi ainakin maanantaisin, koska osa nuorista valvoo viikonloppuna ja sen takia ovat levottomia.

Mika Ala-Rantala, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Teiden huoltoa pitäisi parantaa

 

Mielestäni Ylihärmän alueen teiden huoltoa pitäisi parantaa. Varsinkin pyörätiet jäävät joistain paikoista auraamatta tai hiekoittamatta. Tai kun jotain tehdään, niin se tapahtuu yleensä vasta päivällä. Esimerkiksi alikulut ovat aamulla hiekoittamatta ja hengenvaarallisen liukkaita. Myös aluejakoa pitäisi parantaa, koska on myös alueita, jotka jäävät kokonaan hoitamatta.

Juuso Ekola, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Koulussa on tylsää

 

Koulussa on sen takia tylsää, kun tulee paljon läksyjä ja pitää tehdä läksyjä. Tunnilla kivempaa olisi se, jos ei tulisi paljon läksyä tai tehtäis joskus jotain kivaa esim. katsotaan elokuvaa. Jotkut läksyt ovat turhia tai muuten vaan tylsiä. Sekin olisi kivaa, jos olisi enemmän lomapäiviä tai sitten välitunnit olisivat pidempiä ja tunnit eivät olisi niin pitkiä. Tylsiä tunteja saisi olla vähemmän ja kivoja ja mukavia tunteja enemmän.

Jere Luomaranta, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Kouluruoka menossa huonompaan suuntaan

 

Nykyään kouluruoasta on tehty muka terveellisempää, koska oppilaiden ylipaino on yleistynyt. Todellisuudessa kaikki kärsii: ruoan maku, näkö, haju ja siihen sotketaan nykyään jotain härkäpapua ja soijaa. Tähän ilmiöön pääsyyllisenä ovat vegaanit joilla on täysi rusakon ruokavalio. Vanhat kunnon ruoat takaisin.

Iikka Kaappola, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Ihmisten pitäisi tietää, mitä on viherpesu

 

Mielestäni viherpesun on loputtava. En usko, että monikaan ihmisistä tietää, mitä viherpesu on. En voi ymmärtää, miten joku voi ajatella, että saastuttaminen on kestävää kehitystä. Ihmiset voisivat välttää viherpesua, jos he tietäisivät mitä se on. Mutta jutun pointti on se, että suuret yritykset huijaavat olevansa vihreitä.

Haluan nostaa esille palmuöljyn ja sähköauton. Monet ihmiset ajattelevat sähköauton olevan vihreä valinta, mutta todellisuudessa se saastuttaa enemmän kuin tavallinen auto, sillä sen valmistukseen käytetään litiumia, jonka louhiminen tuottaa saasteita maapallolle. Palmuöljyn haitta on siinä, että sademetsää hakataan palmujen tilalle. Sen lisäksi, että sademetsiä poltetaan, myös eläinlajit kärsivät. Sademetsäthän ovat maapallon keuhkot ja ilman niitä ei maapallolla pysty elämään. Palmuöljyä valmistetaan palmujen hedelmämalloista ja sitä käytetään monissa suklaissa ja ylikansallisten yritysten elintarvikkeissa. Kuitenkin suklaata voi valmistaa ilman palmuöljyä.

Suosimalla lähiruokaa ja olemalla ostamatta ylikansallisten yritysten elintarvikkeita voit edistää ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Mieluummin maksan suomalaisesta enemmän kuin että tuen ilmastonmuutosta. Valitse siis kaupassa tarkasti ostoksesi ja suosi suomalaista ruokaa ja lähiruokaa.

Emmastiina Rantala, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Kouluun enemmän liikuntaa

 

Nykynuoriso on kiintynyt ruutuun, moni nuori ei edes harrasta mitään. Joten jos koulussa olisi enemmän liikuntaa, nuoret innostuisivat liikunnasta. Liikunnan täytyisi olla monipuolisempaa, niin nuoret näkisivät liikunnan monipuolisuuden. Jos haluaa aloittaa uuden lajin, siihen ei saa virikkeitä, koska koulun liikunnassa toistetaan samoja asioita koko ajan.

Liikunta auttaa keskittymistä koulussa ja opiskelu on myös tärkeää monille nuorille.

Emma Örn, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Muovin kulutusta voimme vähentää pienillä arkisilla teoilla

 

Muovijäte on kasvamassa suureksi ongelmaksi maapallollamme. Maailman meret ovat täynnä muovia ja mielestäni asialle on nyt tehtävä jotain. Oletko esimerkiksi koskaan miettinyt, kuinka paljon muovia käytät ihan tavallisissa arjen askareissa?

Muovin käytön vähentämistä voi aloittaa ihan yksinkertaisilla ja pienillä teoilla ja valinnoilla. Esimerkiksi ruokakaupassa käydessä hedelmät voit laittaa kestopussiin tai jogurtin ostaa isossa pahvisessa purkissa eikä pienissä muovisissa. Jokaisen kotoa löytyy myös varmasti jonkinlaisia kangaskasseja. Jos ei, sellaisen tekeminen itse ei ole vaikeaa. Kangaskassia on hyvä käyttää muovisen pussin sijaan. Joissain kaupoissa muovipussit maksavat erikseen, mikä on mielestäni välttämätöntä. Listaamani esimerkit ovat pieniä arkisia asioita, mutta niistä on hyvä aloittaa muovin kulutuksen vähentäminen. Pelastetan siis maapallo muovijätteeltä valinta kerrallaan.

Elina Mäki-Haapoja, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Järki päässä eläintä hankkiessa

 

Monet pienten lasten vanhemmat ovat varmasti törmänneet siihen, että lapsi rupeaa hokemaan lemmikkiä. Hän lupaa hoitaa eläintä, ruokkia sen ja huolehtia sen terveydestä. Kannattaa kuitenkin vanhempana miettiä tarkkaan, koska lapsen kiinnostus voi lopahtaa hyvinkin nopeasti. Lemmikistä huolehtiminen jää lähes aina kokonaan vanhempien vastuulle.

Jos harkitset hankkivasi lemmikin pelkästään lapsen iloksi, ota tämä huomioon ja mieti riittääkö oma aikasi ja rahasi välttämättömiin hankintoihin lemmikin parhaaksi.

Aino Mäkinen, Ylihärmän yläkoulu 8A

 

Pesäpallo on hyvä harrastus

 

Mielestäni kaikkien pitäisi harrastaa liikuntaa. Joukkueurheilu on itselleni se paras ja hauskin tapa liikkua. Joukkueessa tekee paljon uusia kavereita ja oppii olemaan muiden kanssa. Kun käyt kolme kertaa viikossa joukkueesi harjoituksissa, siinä tulee jo paljon liikuntaa per viikko. Itse olen harrastanut pesäpalloa joukkueessa kahdeksan vuotta ja vaikka silloin tällöin sinne ei haluaisi lähteä, harjoitusten jälkeen on aina mukava olo. Pelit ovat mielestäni parhain asia pesäpallossa, sillä niitähän varten harjoituksissa käydään ja kun peleissä onnistuu, laji tuntuu erittäin hauskalta.

Pesäpallossa maksaa vakuutus ja välineet, mutta alkuun pääsee halvalla ja laji maksaa paljon vähemmän verrattuna esimerkiksi jääkiekkoon.

Aaro Hurtamo, Ylihärmän yläkoulu 8A

Uusimmat kaikki