Koululinkki

Kirjailija Jyri Paretskoi kertoi etävierailullaan koululaisille, mistä hänen kirjojensa aiheet kumpuavat ja kannattaako kirjailijaksi ryhtyä

VAASA

Lukuliikkeessä mukana olevat pohjalaiskoulut Variska ja Ähtärin yhteiskoulu saivat mieluisan etävieraan joulukuun alussa. Nuorten suosikkikirjailija Jyri Paretskoi vieraili kouluissa etänä 3. joulukuuta.

Vierailun aluksi Paretskoi esitteli kirjoittamaansa nuorten suosimaa Shell’s Angles -kirjaa. Hän kertoi sen liittyvän vahvasti oman kirjailijanuransa alkuun. Äidinkielenopettajana työskennellessään hän tarvitsi kirjoja, joita oppilaat haluaisivat lukea.

Mikä sitten kiinnostaa oppilaita? Se täytyi kysyä heiltä itseltään.

– Oppilaat kertoivat, että kirjoissa pitäisi olla paljon huumoria, tavallisia yläkoululaisia nuoria sekä mopoja, Paretskoi kertoo.

Näistä aineksista syntyi esikoisteos, joka on suosittu ja palkittu. Siitä on otettu jo 10. painos.

Kirjailijan työ kiinnosti oppilaita

Oppilaat olivat valmistelleet kirjailijalle runsaasti kysymyksiä jo etukäteen, mutta vierailu kirvoitti myös spontaaneja uteluja.

– Mistä saat inspiraatiota? Vaikuttaako vuodenaika siihen?

Paretskoi tunnustautuu kesäihmiseksi.

– Kyllä vuodenaika vaikuttaa, olen kesäihmisiä. Inspiraatio tulee aina jostain, mutta se ei tarkoita minulle sitä, että se tulisi yhtäkkiä jostain.

– Minä haluan kovasti tehdä töitä sen eteen, että nuoret lukisivat mahdollisimman paljon. Kirjoitan siis kirjoja, joita olisin itsekin halunnut nuorena lukea. Ideoita tulee kaikkialta, nyt täytyy vain valita niistä kaikista, hän kuvailee.

Kirjoitustyöstä haluttiin tietää lisää, ja Paretskoi kertoikin yksityiskohtaisesti työskentelytavoistaan:

– Pitää tietää, miten alkaa, loppuu ja mitä siinä välillä tapahtuu. Kävelylenkillä voi pyöritellä ideoita, mutta joskus ne voivat olla mielessä vuosienkin ajan.

– Kun kirjoittamisen aika lähestyy, alan kirjoittaa ideoita muistiin ja kirjoitan rungon, jonka mukaan kirjoitan koko tarinan. Uusille ideoille pitää kuitenkin jättää tilaa.

Kirjailijan rutiineihin kuuluu, että Paretskoi kirjoittaa kotonaan, omassa työhuoneessa. Päivittäinen kirjoittamistavoite on tuhat sanaa.

– Se ei kuulosta paljolta, mutta se on 4–5 liuskan verran tekstiä. Kun sen toistaa päivittäin vuoden ajan, saa aikaan todella suuria tekstimääriä, Paretskoi sanoo.

Kannattaako kirjailijaksi ryhtyä?

Paretskoi kertoo myös, että kirjailijan työ on niin mukavaa, että paluu opettajaksi ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. Kirjailijana voi Paretskoin kokemuksen mukaan myös pärjätä taloudellisesti.

– Rikastumaan ei pääse, mutta kyllä tällä voi elää. Rahaa tulee kuitenkin yleensä vasta vuoden kuluttua kirjan kirjoittamisesta sen myynnin mukaan.

Seuraavassa kirjassaan Paretskoi aikoo kertoa historiallisesta aiheesta.

– Romaani kertoo karjalaistaustaisista ihmisistä. Haluan tuoda sen sotia edeltävän ja sotien aikaisen ajan fiktion avulla esille, Paretskoi kertoo.

Oppilaat halusivat tietää ovatko kirjailijat suosittuja naisten keskuudessa.

– Kyllä ovat! Muut kuin minä. Siinä mielellä kannattaa ryhtyä kirjailijaksi, Paretskoi vastaa.

Oppilaat kysyivät myös, kuka on Paretskoin lempikirjailija. Hän mainitsi esimerkiksi Dan Brownin.

Miten kirjailija kuvailisi kirjojaan kolmella sanalla?

– Hauska, elämänmyönteinen, syvällinen. Rivien välissä ne ovat syvällisiä, vaikka ne saattavatkin vaikuttaa hassunhauskoilta.

Uusimmat kaikki