Koululinkki

”Mediakasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, ja sitä eivät tarvitse vain lapset ja nuoret, vaan ennen kaikkea heidän vanhempansa” – Koululinkit kertovat kuulumisensa ja ajatuksiaan mediakasvatuksesta

SEINÄJOKI

Ilkassa, Pohjalaisessa ja Ilkka-Pohjalaisessa on 12 vuoden aikana työskennellyt koululinkkinä kahdeksan henkilöä. Selvitimme, mitä koululinkin työ on kullekin ollut ja mitä heille kuuluu nyt.

Koululinkkihanke alkoi toden teolla 9. helmikuuta vuonna 2009. Ensimmäinen koululinkki oli Sarianne Tekoniemi, tuolloin sukunimeltään Keltto, 22-vuotias tiedotusopin opiskelija. Tällä hetkellä koululinkkinä on toimittaja sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Hanna Hietikko, 27.

Jo ennen Etelä-Pohjanmaan Lehtiseuran rahoitusta Pohjalaisessa työskenteli toimitustyön ohella koululinkkeinä kaksi henkilöä, Susanna Pajakko ja Nadia Paavola. He kiersivät maakuntien kouluissa kertomassa journalismista ja painattivat koululaisille lehteä nimeltä Lukusoppi.

Tekoniemen ja Hietikon lisäksi koululinkkeinä ovat työskennelleet Hermanni Honkimäki, Minna Hotokka, Elina Nyström, Elina Keränen, Jatta Lapinkangas sekä Kati Olli.

Kysymykset koululinkeille:

1. Mitä teet työksesi nyt?

2. Mitä asioita painotit erityisesti koululinkkinä ollessasi?

3. Mikä oli koululinkin työssä parasta? Entä oliko huonoja puolia?

4. Mitä ajattelet mediakasvatuksesta nyt?

 

Sarianne Tekoniemi, koululinkkinä lukuvuonna 2009–2010, myös vuonna 2011 ja syksyllä 2012

1. Vuodenvaihteen jälkeen aloitin Yle Pohjanmaan verkkotuottajana.

2. Pääosa koululinkki-hanketta oli toiminnan alkuvaiheessa sitä, että kiersin koululuokilla päiväkodeista korkeakouluihin kertomassa, miten sanomalehteä tehdään, miten uutiset syntyvät, miten median kuvasto toimii ja miten sitä tulisi arvioida. Toisinaan luokissa keskustelimme siitä, mikä on kiinnostava ja toimiva yleisönosastokirjoitus.

Usein opinto-ohjaajat "tilasivat" minut kertomaan eri ammateista toimituksessa. Lisäksi toimituksessa vieraili ehkä noin kolme luokkaa viikossa tutustumassa Ilkan tai Pohjalaisen toimitukseen.

Tehtäviini kuului myös erilaisten kampanjoiden pyörittäminen esimerkiksi vaalien ja sanomalehtiviikon ympärillä. Koostin ja juonsin nuorille suunnattuja vaalipaneeleja.

3. Oppilaat ja opettajat, jotka olivat aidon kiinnostuneita ja innostuneita journalismista. Oppilaat, jotka uskalsivat kysyä ja haastaa, ja joiden kanssa keskustelut rönsyilivät loputtomiin! Huono puoli oli tuohon aikaan työn yksinäisyys.

4. Mediakasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, ja sitä eivät tarvitse vain lapset ja nuoret, vaan ennen kaikkea heidän vanhempansa. Etenkin sosiaalinen media on synnyttänyt tilanteen, jossa jopa ammattilaisen on toisinaan vaikea erottaa mis- tai disinformaatiota oikeasta tiedosta.

 

Hermanni Honkimäki, koululinkkinä lukuvuonna 2010–2011

1. Syksystä 2011 olen opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta Lapuan yläkoululla.

2. Mediakasvatustuntien pitäminen oppilaitoksissa oli työn ydintä. Toinen tärkeä tavoite oli nuorten osallistaminen uutisten tekemiseen verkossa.

3. Parasta olivat kouluvierailut ympäri maakuntia, ja innostuneet keskustelut sekä käytännön tekeminen yhdessä koululaisten ja opiskelijoiden kanssa.

4. Aikamme vaatii luotettavia ja punnitun kriittisiä reittejä faktatiedon äärelle. Viime vuosina olemme esimerkiksi Yhdysvalloissa nähneet, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia on sillä, että ihmisten tiedonsaanti perustuu sosiaalisen median kaupallisten algoritmien suosituksiin. Mediakasvatus on myös tasa-arvokysymys: Ketkä innostuvat tosiasioista ja pohjaavat toimintansa niihin? Ketkä ajautuvat huhujen, disinformaation ja salaliittoteorioiden pariin?

 

Minna Hotokka, koululinkkinä 2011–2012

1. Työskentelen vapaana toimittajana Petäjävedellä Keski-Suomessa.

2. Halusin saada nuoret ymmärtämään lähdekritiikin merkityksen. Mainos, yleisönosastokirjoitus tai sosiaalisen median postaus ei ole sama asia kuin uutinen. Kerroin, että sanomalehdissä työskentelee ammattitoimittajia, jotka arvioivat lähteidensä luotettavuutta tarkoin.

3. Parasta oli kohdata lapsia ja nuoria, joihin oppitunnin aihe teki vaikutuksen. Otin tavakseni kerätä vierailuni päätteeksi palautetta. Kerran joku alakoululainen oli kirjoittanut lappuseensa, että hänestä tulee isona toimittaja.

Sekin oli hieno hetki, kun lukiolaisryhmä innostui taputtamaan pitämäni tunnin päätteeksi. Aiheena oli hyvä lehtikieli. Joku opiskelijoista sanoi, ettei ollut tiennyt, että oikeakielisyyttä ja sujuvaa kieltä voi käsitellä niin kiinnostavasti.

Ikävintä oli tavata nuoria, joita koululinkin vierailu ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Kerran ajoin kauas maakuntaan ja sain palautteen, jossa luki "ihan turha".

4. Se on entistäkin tärkeämpää. Omien koululinkkiaikojeni jälkeen some ja verkossa liikkuva disinformaatio ovat suorastaan räjähtäneet käsiin. Nyt jos koskaan nuorten pitää saada kunnon työvälineitä verkossa liikkuvien sisältöjen arvioimiseen ja suodattamiseen. Muuten ei hyvä heilu.

 

Elina Nyström, koululinkkinä vuosina 2013–2014

1. Olen Ilkka-Pohjalaisen verkkotiimin päällikkö.

2. Ainakin tutustuimme erilaisiin mediasisältöihin, esimerkiksi mikä erottaa mielipidekirjoituksen uutissisällöstä ja millaisia uutiskuvat ovat. Tutustuimme päivän uutisiin ja teimme niitä koululaisten kanssa itse.

3. Parasta oli ehdottomasti kouluvierailut, koululaisten ja opettajien tapaaminen. Yleisö oli usein erittäin vaativaa ja kriittistä joten esiintymistaitoni kehittyi. .

4. Ajattelen, että mediakasvatusta tarvitaan entistä enemmän. Kanavien määrä lisääntyy ja monipuolistuu ja tietotulva on valtavaa.

 

Elina Keränen, koululinkkinä lukuvuonna 2014–15

1. Tällä hetkellä olen Taideyliopistossa avoimen yliopiston opetuksen suunnittelijana.

2. Keskityin toimittajan perustyön esittelemiseen. Toisen asteen oppilaitoksissa keskustelunaiheena oli usein median valta ja mainoksen ja uutisen ero.

3. Parasta oli tavata lukuisia oppilaita, opiskelijoita ja opettajia eri puolilta Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata. Huonona puolena oli se, että en lyhyessä ajassa ehtinyt opiskella enkä testata ryhmien kanssa kovin monenlaisia opetusmenetelmiä.

4. Uutisten ymmärtämistä ja kriittistä lukemista voi ja kannattaa kehittää koko ajan.

 

Jatta Lapinkangas, koululinkkinä keväällä 2015

1. Olen uutistoimittaja Ilkka-Pohjalaisen (ent. Ilkan ja Pohjalaisen) toimituksessa.

2. Pyrin nostamaan esiin myös digitaalista mediasisältöä, vaikka veinkin etenkin alakouluille myös sanomalehtiä.

3. Sai itse pitkälti määrittää työn sisällön. Kouluvierailut eri luokka-asteille olivat mielenkiintoisia.

4. On ollut ilo huomata, että nykyään tehdään uutisia myös lapsille (koululinkin uutiset, HS:n lastenuutiset jne), mikä palvelee mediakasvatusta erittäin hyvin.

 

Kati Olli, koululinkkinä syksystä 2015 kevääseen 2019

1. Tällä hetkellä opiskelen liiketaloutta Vaasan ammattikorkeakoulussa.

2. Lähdekritiikki oli yksi kantavia ja suosituimpia teemoja, mutta aivan yhtä lailla perehdyttiin pienempien alakoululaisten kanssa ihan vain siihen, että mikäs ihme tämä tällainen sanomalehti onkaan.

3. Parasta: Vaikea sanoa yhtä asiaa, kaikki, työn monipuolisuus ja erilaiset koululaiset, opiskelijat ja opettajat ympäri toiminta-alueen. Huonoa ainoastaan se, että hankeluontoisena koululinkkitoiminnan jatkuvuus on koko ajan uhattuna, eikä pysty suunnittelemaan asioita aivan hirveän pitkällä tähtäimellä.

4. Mielipiteeni on, että nykyajan nuoriso on hyvin välkkyä ja jo valmiiksi asioita kyseenalaistavaa. Mediakasvatusta tarvittaisiin nyt kiiruusti noin nelissäkymmenissä oleville Facebook-kuplissaan eläville aivan tavallisille perheenäideille ja -isille.

 

Hanna Hietikko, koululinkkinä lukuvuosina 2019–20 ja 2020–21

1. Parhaillaan valmistaudun uutisviikon viettoon koululinkkinä.

2. Tällä hetkellä disinformaatio on tärkeä aihe.

3. Parasta on koululaisten ja opettajien kohtaaminen ja tunne siitä, että teen merkityksellistä työtä. Huonoja puolia on se, että koko ajan tulee vastaa materiaalia, joka sopisi opetukseen ja kaikkea ei ehdi käyttää.

4. Ajattelen, että mediakasvatusta tarvitaan muuallakin kuin kouluissa.

Lisää aiheesta

Koululinkin yhteystiedot

Hanna Hietikko
koululinkki-toimittaja
puh. 050 416 4358
e-mail: koululinkki@koululinkki.fi

Seinäjoen toimitus
Koulukatu 10,
60100 SEINÄJOKI

Vaasan toimitus
Hietasaarenkatu 19,
65100 VAASA

Uusimmat uutiset
Uusimmat kaikki