Koululinkki

Toimittajan työ on tiedon hankintaa, tarkistamista ja julkaisemista – Näin toimittaja varmistaa, että tiedot pitävät paikkansa

Ilkka-Pohjalaisen politiikkaan erikoistunut uutistoimittaja Marja Tyynismaa kertoo, miten hän hankkii tietoa työssään ja miten tiedon voi varmistaa oikeaksi.

Toimittajalla on useita tapoja hankkia tietoja. Toimituksiin myös tulee paljon tietoa, esimerkiksi viranomaiset, yritykset ja yhdistykset lähettävät tiedotteita päivittäin. Tyypillistä on lisäksi haastatella asiantuntijoita.

– Lähtökohtana tiedonhaulle on usein tiedote, jonka pohjalta juttua aletaan rakentaa. Haastatteluja sovitaan usein tiedotteiden perusteella ja myös tilastot ovat hyvää taustatietoa. Viranomaisten tuottama materiaali on aika arvovapaata. Kirjastoa en käytä tiedonhankintaan juuri koskaan, Tyynismaa kertoo.

Tyynismaa on työskennellyt toimittajana neljällä eri vuosikymmenellä. Kun hän aloitti työssä, ei käytössä ollut internetiä. Nyt netistä voi kuitenkin hakea päivittäin tarpeellista taustoitusta aiheeseen kuin aiheeseen.

– Erikoisalan aiheita seuraan jatkuvasti, esimerkiksi muun median tarjontaa, eduskunnan ja hallituksen päiväjärjestystä sekä ajankohtaisohjelmia.

Puolueettoman tiedon perässä

Tyynismaan mielestä paras vaihtoehto asiantuntijaksi haastatteluun on usein veteen piirretty viiva.

– Kuka lopulta on paras? Tilastojen ja tutkimusten tekijät ovat tietenkin luotettavia, mutta netti ja Google ovat kyllä apuna haastateltavan haussa, ellei tiedote ohjaa kysymään virastoista ja laitoksista.

Tyynismaa kertoo pyrkivänsä ottamaan myös tuoreita kasvoja asiantuntijoiksi sen sijaan, että soittaisi aina samoille. Jos haastattelusta kieltäydytään, syynä siihen on yleensä se, että henkilö kokee, ettei ole paras asiantuntija.

Objektiivisuuteen toimittaja voi pyrkiä huomioimalla jutun kaikki osapuolet. Esimerkkinä Tyynismaa esittää viimeaikaista keskustelua kotitalousvähennyksestä.

– Objektiivisuus vaatii useita näkökulmia. Kotitalousvähennyksestä oli eduskunnassa aika vahva yksimielisyys ennen uusinta selvitystä, mutta sen tultua alkoi keskustelijoiden oma aatepohja näkyä kommentoinnissa.

Samat faktat, eri tulkinnat

Politiikan toimittajan täytyy olla tarkkana haastatellessaan poliitikkoja. Politiikoilla on puheissaan usein faktoja pohjalla, mutta ideologia vaikuttaa, miten niitä tulkitaan.

– Arvopohja vaikuttaa politiikkojen sekä poliitikkojen esille nostamiin aiheisiin että tulkintoihin niistä, Tyynismaa luonnehtii.

Miten sitten voi olla varma, mikä pitää paikkansa? Faktatietoja on hankittava muualtakin kuin poliitikkojen haastatteluista.

– Lähden siitä, että luottamus virkamiehiin ja tutkijoihin on oltava. Haen mahdollisimman monta samaan teemaan liittyvää näkemystä, joita sitten tutkin rinnakkain. Mitä useampi lähde sanoo samaa, sitä todemmalta asia vaikuttaa, Tyynismaa kertoo.

Tyynismaan faktantarkistus on siis oikeastaan ennakoivaa, sillä jo haastateltavia haettaessa hän arvioi, kuinka uskottavia he ovat.

– Suomessa 95 prosenttia tutkijoista ei anna oman ideologian näkyä työssään taustalla, Tyynismaa sanoo.

Virheitä vahingossa ja vasiten

Tyynismaa myöntää tehneensä työssään virheitäkin ja että niillä on seurauksensa.

– Tietenkin tulee virheitä, kaikille tulee. Seurauksena on se, että korjataan virhe heti verkkoon ja laitetaan oikaisu seuraavan päivän lehteen, hän kertoo.

Yleisin virhe on hänen arvionsa mukaan nimivirhe.

– Myös asiavirheitä voi sattua, jos ei ymmärrä jotakin asiaa kunnolla tai vaikka tulkitsee sen väärin.

Mediassa leviää faktoihin perustuvan tiedon lisäksi myös harhaanjohtavaa tai täysin virheellistä tietoa eli disinformaatiota. Tyynismaa on törmännyt sellaiseen myös politiikassa.

– Esimerkiksi perussuomalaisten väite hallituksen jatkon ratkeamisesta kuntavaaleissa – eihän se näin mene. Kunnissa ei myöskään päätetä maahanmuuttoasioista eikä säädetä lakeja, hän toteaa.

Täysin immuuni toimittajakaan ei ole disinformaatiolle. Muutama kaikille toimiva ohje kuitenkin on:

– Lue ja seuraa monenlaisia viestimiä, älä luota vain yhteen lähteeseen tai mediaan, Tyynismaa neuvoo.

Koululinkin yhteystiedot

Hanna Hietikko
koululinkki-toimittaja
puh. 050 416 4358
e-mail: koululinkki@koululinkki.fi

Seinäjoen toimitus
Koulukatu 10,
60100 SEINÄJOKI

Vaasan toimitus
Hietasaarenkatu 19,
65100 VAASA

Uusimmat uutiset
Uusimmat kaikki