Koululinkki

Lukiolaiset pohtivat moninaisuuden ja samanarvoisuuden teemoja Vikesin työpajapilotissa, jonka taustalla olevassa hankkeessa perätään myös mediasisältöjen ja niiden tekijöiden monipuolistamista – ”Kun ihmisiä tuodaan ulkonäön perusteella esille, se rajaa paljon sitä, mitä ihminen oikeasti on”

VAASA

Onko suomalaisuus tärkeää? Mikä on median merkitys oman identiteetin luomisessa? Miten löytää luotettavaa tietoa?

Esimerkiksi näitä kysymyksiä pohdittiin Vaasan lyseon lukiossa tiistaina järjestetyssä työpajapilotissa, joka oli osa Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin Olen eurooppalainen -hanketta. Sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta hankemaissa.

– Työpajoja olisi tarkoitus pitää tänä vuonna kymmenen eri puolella Suomea. Kevään aikana työpajan konseptia on kaavailtu tuotavaksi ainakin Seinäjoelle, Tampereelle ja Turkuun, Vikesin hankekoordinaattori Kirsi Koivuporras-Masuka kertoo.

Hankkeen pääkohderyhmiä ovat nuoret ja nuoret toimittajat. Eivätkö nuoret sitten ole avarakatseisia suhtautumisessaan muihin ja toimittajat pyri puolueettomuuteen tiedonhankinnassaan?

– Hankkeessa tehdyn tutkimusten mukaan nuoret suhtautuvat neutraalisti siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon, mutta etenkin Virossa ja Suomessa nuoret ovat huolissaan siitä, uhkaako maahanmuutto oman maan kulttuuria ja perinteitä. Kuva suomalaisuudesta on vielä ehkä aika joustamaton ja kulttuuri otetaan annettuna. Silloin ei ehkä nähdä, että kulttuuri on meidän luomaamme ja sitä voi muuttaa, Koivuporras-Masuka sanoo.

Toimittajilta Koivuporras-Masuka taas perää hankkeen nimissä mediasisältöjen ja niiden tekijöiden monipuolistamista.

– Median tekijät ovat usein homogeeninen joukko. He voivat myös aiheuttaa tahatonta haittaa esimerkiksi sanavalinnoilla.

Toimittajille onkin tulossa verkkotapahtuma, jossa perehdytään tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja niiden vaikutuksiin.

– Tärkeää olisi käsitellä vähemmistöjä mediassa yhdenvertaisesti erilaisina ihmisinä, yksilöinä ja asiantuntijoina, ettei tahattomastikaan heikennetä heidän ihmisyyttään tai osallisuuttaan yhteiskunnassa. Omien, usein piilevienkin ennakkoluulojen ja valta-aseman tunnistaminen on vaikeaa ja aiheuttaa kipuilua, mutta yritetään yhdessä.

Keskustelu on myös kuuntelua

Keskustelun alustukseksi lukiolaiset olivat katsoneet videoilta Vikesin Q-teatterin Nuorten Teatterin kanssa tuottamia pienoisnäytelmiä. Työpajan toisena päivänä asiantuntijavieraat kommentoivat ryhmien ajatuksia ja kysymyksiä teemoista.

Vähemmistöjen näkökulmaa keskusteluun toi vaikuttaja Antonio Teca, joka on esimerkiksi ollut Vaasan nuorisovaltuustossa viisi kautta, joista kaksi viimeistä puheenjohtajana. Median edustajana paikalla oli Ilkka-Pohjalaisen koululinkki Hanna Hietikko kertomassa median toimintalogiikasta ja journalistisista perusteluista.

Tärkeiden teemojen käsittelyn lisäksi Teca iloitsee nimenomaan keskustelun järjestämisestä.

– Vaikea nostaa yhtä aihetta ylitse muiden, vaikka sananvapaus kuuma aihe Suomessa juuri nyt onkin. Tärkeintä on se, että nyt keskustellaan. Juuri tällaista keskustelua pitää ollakin, hän sanoo.

Vaikka Tecalla onkin paljon sanottavaa yhteiskunnallisista asioista, hänen mukaansa keskustelussa tärkeintä ei ole oman ääneen kuuluviin saaminen vaan muiden kuuleminen ja heiltä oppiminen.

– Ei saa jäädä vain omaan kuplaansa vaan täytyy selvittää, mitä muut ajattelevat asioista.

Lukiolaisten on hänestä hyvä pohtia yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, sillä siinä iässä etsitään suuntaa. Se on mainio hetki kehittää itseä. Median ammattilaisille Tecalla on varteenotettava viesti:

– Kun ihmisiä tuodaan ulkonäön perusteella esille, se rajaa paljon sitä, mitä ihminen oikeasti on. Se rajaa avarakatseisuuden eikä päästä ajatusmaailmaan. Oikeasti tärkeää olisi se, mitä on sanottavana.

Sanoista tekoihin

Vikesin työpajaan osallistuneet lukiolaiset Roosa Kinnunen, 17, ja Kalle Koivusalo, 16, oppivat siitä uutta, etenkin näkökulmia.

– Sain tästä erilaista näkökulmaa mediaan. Luokkamme on aika kantasuomalaispainotteinen, joten myös oli kiinnostavaa kuulla, mitä oppilaat ajattelevat identiteetistään täällä. Samanlaisilla, samanikäisillä ihmisillä voi olla tosi paljon erilaisia mielipiteitä. Kinnunen kertoo.

– Varsinkin tämä toinen tunti oli tosi mielenkiintoinen, kun sai kuulla lisää aiheista ja näkökulmia sekä nuorisovaltuuston että median edustajalta, Koivusalokin sanoo.

Heidän mielestään työpaja oli tarpeellinen ja ajankohtainen.

– On tärkeää herättää keskustelua isoista asioista, että on mahdollista kuunnella ja oppia uutta ja ehkä muuttaa mielipidettäänkin. Tätä lisää, Kinnunen toivoo.

Vaikka keskustelu onkin tärkeää, hänen mielestään puheiden lisäksi olisi jo aika ryhtyä myös sanoista tekoihin. Koivusalo taas painottaa mediatekstien lukutaitoa.

– Etenkin näin sosiaalisen median aikana olisi hyvä oppia lähdekriittiseksi ja tunnistamaan motiivit erilaisten kirjoitusten taustalla. Nuorten on opittava tarkastelemaan mediaa kriittisesti.

Kinnunen mainitsee tiedonlähteikseen Googlen, oppikirjat, uutiset, perheenjäsenet sekä some-sovelluksista Instagramin.

– En juuri käytä somea ja koen osaavani olla sen suhteen kriittinen, Kinnunen sanoo.

Koivusalo taas seuraa esimerkiksi Ylen uutisia ja Ilkka-Pohjalaista halutessaan tietoa.

– Suosin perinteistä mediaa tiedonhaussa, sillä pidän sitä faktapohjaisena ja neutraalina lähteenä, Koivusalo sanoo.

Työelämään sopiva työpaha

Vikesin työpaja sattui sopimaan hyvin Lukion työelämäkumppanit -hankkeeseen, jossa Vaasan lyseon lukio on mukana.

– Olemme pyrkineet verkostoitumaan työelämän ja korkeakoulujen, mutta myös järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Hankkeessa tavoitteena on avata lukiolaisille nykypäivän ja tulevaisuuden työelämää ja työelämätaitoja, mutta myös näkymiä jatko-opintoihin, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mika Jokiaho kertoo.

Työpajan teema sopi hyvin meneillään olevaan yhteiskuntaopin Suomalainen yhteiskunta -kurssiin, jossa käsitellään suomalaista yhteiskuntaa aina identiteeteistä vaikuttamiseen ja vallankäyttöön.

– Kyllä tällaisten asioiden läpi käyminen on tärkeää. Opettajana toivon, että työpajassa opittu kannustaa opiskelijoita myös jatkossa keskusteluun omien tärkeäksi katsomien asioiden puolesta. Tämä onkin yksi lukion yhteiskuntaopin opiskelun tärkeitä tavoitteita: saada opiskelijat osallistumaan ja esittämään perusteltuja mielipiteitä.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki