Koululinkki

Miten nuoret huomioidaan EU:ssa, jossa päättäjät ovat itse usein yli viisikymppisiä?

SEINÄJOKI

Pohjalaislähtöinen EU-komissaari Jutta Urpilainen vieraili tiistaina aamupäivällä etänä Seinäjoella.

Oppitunnin verran kestäneen lukiovierailun jälkeen pidettiin komissaarin kyselytunti, jonka aikana maakunnan organisaatioiden edustajat keskustelivat Urpilaisen kanssa. Mukana keskustelemassa oli myös Veera Bohjanen Seinäjoen nuorisovaltuustosta.

Bohjanen kysyi komissaari Urpilaiselta, miten nuoret huomioidaan Euroopan parlamentin päätöksenteossa, kun suuri osa päättäjistä on yli viisikymppisiä.

Urpilaisen mukaan nuoria olisi saatava mukaan päätöksentekoon lisää, vaikka kyllä nuoriin kiinnitetään huomiota jo nyt.

– Nuoret on saatava mukaan, ensin ehdokkaaksi asettumalla. Nuoria pitäisi myös saada aktiivisesti äänestämään, hän sanoi.

Urpilainen kertoo kiinnittävänsä omassa työssään erityishuomiota nuoriin. Hänen kansainvälisten kumppanuuksien komissaarivastuisiinsa kuuluvat vahvasti juuri nuorten asiat.

– Esimerkiksi Afrikassa on 1,2 miljardia ihmistä, joista 60 prosenttia on alle 15-vuotiaita. Näille nuorille on taattava elinmahdollisuuksia, kuten koulutusta ja työtä. Myös vaikutusmahdollisuuksia on oltava.

Hän kertoo esimerkiksi perustaneensa asiantuntijaryhmän "sparraamaan nuorten osallisuutta" ja huomioivansa työssään nuorison edustajia asiantuntijana.

Koulunkäynti on turvattava

Komissaari Urpilainen kantaa huolta etenkin koronan vaikutuksista nuorten koulunkäyntiin. Hänen mukaansa tilanne on kansainvälisesti tarkastellen paras Euroopassa, sillä teknologian käyttö on täällä niin yleistä, että digiloikan ottaminen on ollut mahdollista.

– Kehittyvissä maissa taas eletään jopa ilman sähköä. Etäkoulunkäynti on mahdotonta ilman infrastruktuuria, hän sanoo.

Korona on pakottanut monet keskeyttämään koulunkäynnin kokonaan. Etäkoulu kun on vain osan oikeus.

– Viime keväänä 1,6 miljardia lasta jäi koronan vuoksi kokonaan vaille koulua. Kesän jälkeen tilanne vähän parani, mutta edelleen noin 300 miljoonaa lasta on koulutuksen ulkopuolella. Etenkin tyttöjen kohdalla on vaarana, etteivät he enää palaa kouluun kriisin päätyttyä.

Tulevissa seitsemän vuoden kehitysyhteistyöhankkeissa tämä huomioidaan.

– Koulutukseen ainakin laitetaan lisää kehitysyhteistyömäärärahoja, Urpilainen kertoo.

Uusimmat kaikki