Koululinkki

Nyt pelataan disinformaatiobingoa! Opettele tunnistamaan disinformaation lajit teoriassa ja käytännössä

Tässä artikkelissa kerrataan disinformaation lajit ja pelataan disinformaatiobingoa.

Disinformaatiolla tarkoitetaan harhaanjohtavaa tietoa. Joskus ihmisiä halutaan johtaa harhaan tahallaan, joskus se tapahtuu tahattomasti.

Tahattomasta harhaanjohtavasta tiedosta käytetään termiä misinformaatio. Raja disinformaation ja misinformaation välillä ei ole aina selvä.

Jos et muista00 disinformaation lajeja, voit kerrata ne tämän artikkelin lopusta. Bingoa voi pelata etsimällää itse esimerkkejä alla olevista disinformaation lajeista ja ruksia niitä ruudukosta löytämässään järjestyksessä. Bingoa voi myös pelata tunnistamalla esimerkkejä bingopohjan alla olevasta padletista.

Pitkäaikaista seurantabingoa varten bingopohjan voi myös tulostaa, kunhan painat ensin Aloita peli -nappulaa.

Disinformaatiobingo
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Tehty Padletilla

Tehty Padletilla

Koululinkin Facebook-sivulla on ladattavissa myös tyhjiä ja disinformaatiobingoa värikkäämpiä bingopohjia tulostestettavaksi. Niitä voi käyttää myös muihin mediaseurantatehtäviin kuin disinformaatiobingoon.

Disinformaatiobingon lisäksi koululinkillä olisi nyt tyhjiä bingopohjia muidenkin mediaseurantatehtävien teettämiseen. Tarkkailla voi esimerkiksi kuvastoa, sanastoa tai ennustaa viikon uutisaiheita. 😊

Julkaissut Koululinkki - Ilkka-Pohjalainen Maanantaina 18. tammikuuta 2021

Disinformaation lajityyppejä

Yksinkertaisimmillaan harhaanjohtava tieto voi olla virhe tai huhu, joka saattaa levitä tarkistamattomana isollekin yleisölle internetissä.

Valeuutinen on paikkansapitämättömiä väitteitä sisältävä, uutiseksi muotoiltu teksti tai video. Valeuutinen voi olla kokonaan keksitty tai perustua hatarasti tositapahtumiin. On myös olemassa valemedioita, jotka muistuttavat journalistisia julkaisuja ulkonäöltään, mutta eivät tarkoitusperiltään.

Mainos voi myös olla harhaanjohtava. Esimerkiksi kosmetiikkamainokset lupaavat usein liikoja, sillä suuri osa tuotteen vaikutuksesta voidaan saada aikaan kuvankäsittelyohjelmalla. Nykyään myös tuotteiden viher- tai pinkkipesu ovat yleisiä harhaanjohtamisen muotoja mainoksissa. Viherpesu tarkoittaa tuotteen tai palvelun ekologisuuden liioittelua ja pinkkipesu sitä, että yritys ottaa seksuaalivähemmistöt huomioon toiminnassaan.

Harhaanjohtavaa mainonnassa voi sisällön lisäksi olla myös se, miltä mainokset näyttävät. Journalistisesti toimitettujen juttujen ja mainosten ulkonäkö ovat yhdenmukaistuneet ja asettelukaan ei välttämättä paljasta heti jutun tarkoitusta. Advertoriaaleja ja natiivimainontaa voi olla vaikea tunnistaa toimituksellisten juttujen seasta, vaikka ne pitäisi merkitä selkeästi mainoksiksi. Joskus myös piilomainontaa voi päätyä journalistiseen juttuun, ja jatkuvasti yleistyvät kaupalliset yhteistyöt saattavat jäädä somessa merkitsemättä.

Populismi tarkoittaa kansan enemmistön suosion tavoittelua etenkin kansaa villitsevin keinoin. Populistiselle puheelle on tyypillistä esimerkiksi maahanmuuton yksinkertaistaminen, EU:n vastustaminen ja menneiden aikojen ihannointi. Populistilla ei välttämättä ole esittää kunnon perusteluja väittämilleen tai rakentavia ehdotuksia asioiden hoitamiseksi.

Propaganda on tyypillisesti valtio- tai puoluejohtoista mielipiteen muokkausta. Usein tarkoitus on korostaa vastakkainasettelua korostamalla vastapuolen pahuutta tai huonoutta ja oman puolen hyvyyttä. Propagandaa levitetään erityisesti sota-aikana, mutta myös osana kybersotaa.

Näennäistiede tarkoittaa tieteeltä vaikuttavaa tutkimusta tai hoitomenetelmää, joka ei kuitenkaan oikeasti perustu tieteeseen. Näennäistieteen levittäjä voi uskoa oppiinsa tai menetelmäänsä vilpittömästi, mutta pahimmillaan näennäistiede voi olla hengenvaarallista.

Salaliittoteoria on oletus jonkinlaisen salaliiton olemassaolosta. U Salaliittoteorioita on aina, mutta internet on niiden leviämiselle suotuisaa maaperää.

Satiiri on tekstilaji, jonka tarkoitus on naurattaa. Satiirin aiheet ovat usein poliittisia ja esitystapa saattaa muistuttaa uutisia. Aihetta käsitellään huumorin keinoin, kärjistäen ja pilkaten. Yleisö saattaa luulla satiiria todeksi, jos sitä ei lue tai katso loppuun asti ja tulkitse huumoriksi.

Järjestäytynyttä laatimista ja levittämistä

Trollit ja botit liittyvät disinformaation levittämiseen. Ne eroavat toisistaan siinä, että trolli voi olla oikea ihminen, botti taas on tietokoneohjelma.

Trollit voivat häiritä internetissä käytäviä keskusteluja härnäämällä tai provosoimalla muita keskusteluun osallistujia. On myös trollitehtaita, joissa tuotetaan järjestäytyneesti valeuutisia.

Botti on tietokoneohjelma, jota voi käyttää hyvään tai pahaan. Botin voi ohjelmoida tekemään suurta työmäärää, toistoa, jatkuvaa päivystystä tai rutiinia vaativia tehtäviä.

Botit voivat esimerkiksi levittää propagandaa ja valeuutisia sosiaalisessa mediassa käymällä tykkäämässä tietyistä päivityksistä, jotta ne näyttäisivät suosituilta ja saisivat enemmän näkyvyyttä.

Lähteet:

Aro Jessikka 2019: Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta. Johnny Kniga.

Euroopan komissio. Disinformaation torjunta. Tietopaketti disinformaation vastustamisesta koronaviruksen innoittamana.

Hietikko Hanna 2020: Harhaanjohtavaa tietoa on mediassa vaikka kuinka paljon – Näin erotat toisistaan disinformaation ja tiedon, joka pitää paikkansa. Oppimateriaali verkossa.

Hietikko Hanna, Meriläinen Hanna ja Salmela Eeli: EU, sananvapaus ja disinformaatio – Sananvapaus on EU:lle tärkeä arvo, mutta tätä vapautta käytetään väärin myös unionin sisällä. Oppimateriaali verkossa.

Kavi & Mediataitokoulu: Pelkkää feikkiä -juliste.

Vehkoo Johanna 2019: Valheenpaljastajan käsikirja. Kosmos.

Vihma Antto, Hartikainen Jarno, Ikäheimo Hannu-Pekka ja Seuri Olli 2018: Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Teos.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki