Koululinkki

Oikeisiin rikoksiin perustuvat true crime -tarinat kiinnostavat nyt suurta yleisöä, mutta toimittajan täytyy noudattaa Journalistin ohjeita rikoksista ja onnettomuuksista uutisoidessaan

Rikokset ja onnettomuudet ovat tyypillistä journalistista sisältöä mediassa, mutta toimittajan on käsiteltävä myös näitä aiheita Journalistin ohjeiden mukaan. True crimella taas tarkoitetaan todellisiin tapauksiin perustuvia rikostarinoita, jotka on tarkoitettu viihteeksi. Viime aikoina true crimen eettisyys on puhuttanut. Onko oikein tehdä rikoksista viihdettä?

Journalistisissa julkaisuissa on usein politiikkaa, taloutta, kulttuuria ja urheilua käsittelevien juttujen lisäksi myös rikos- ja onnettomuusaiheisia juttuja. Ne ovat sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, eli toimittajien on uutisoitava niistä yleisölle.

Rikos- ja onnettomuusjuttuja luetaan paljon, sillä ne kiinnostavat yleisöä. On olemassa jopa aiheeseen erikoistuneita rikostoimittajia, kuten Jarkko Sipilä ja Raija Pelli.

Mitä journalistin ohjeet sanovat tästä juttuaiheesta?

Rikokset ja onnettomuudet ovat juuri sellaista yhteiskunnallista tietoa, jota toimittajien on kerrottava yleisölleen ensimmäisen journalistin ohjeen mukaan: "Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu".

Toimittajien olisi hyvä noudattaa myös muita Journalistin ohjeita. Rikoksista ja onnettomuuksista juttua tehdessä erityisen tärkeitä ovat kuitenkin Journalistin ohjeiden kohdat 26–35:

26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.

34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

True crime tekee oikeista rikoksista viihdettä

True crime -genre on tositapahtumiin perustuvaa viihdettä, jonka aiheena ovat oikeat rikokset. True crime voi olla esimerkiksi kirjallisuutta, tv-sarjoja tai elokuvia. Sitä tehdään usein journalismin periaatteilla, mutta ei tiedon välittämiseksi vaan viihteeksi.

Genre on niin suosittu, että jotkin kirjakustantamot jopa etsivät sen lisää kirjoittajia sen sijaan. Esimerkiksi äänikirjapalvelu Storytel on tilannut rikostoimittajilta sarjoja tai kirjoja, jotka käsittelevät oikeita rikoksia.

Tuoreita esimerkkejä lajityypin teoksista ovat vaikkapa jo edellä mainitun rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittama murhaajan elämäkerta Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina (2020), Ylen rikostoimittaja Tuomas Rimpiläisen äänikirjasarja Motiivi murhaan sekä Ilta-Sanomien toimittaja Miika Viljakaisen Myrkkyhoitaja -kirja.

Katiska , Poliisit , Keisari Aarnio ja Rikospaikka taas ovat true crime -sarjoja, joita voi katsoa suoratoistopalveluista. Jäljillä ja Yle Areenassa oleva Ex-jengipomo Keijo Vilhusen elämä ovat tunnettuja genren podcasteja Suomessa.

Journalisti-lehti on käsitellyt true crimen eettisyyttä jutussaan True crime on journalismin periaatteilla tehtyä viihdettä, joka tuo mediayhtiöille yleisöjä ja rahaa. Tekeekö se roistoista ja murhaajista tähtiä uhrien kustannuksella? numerossa 7/2020. True crimen etiikkaa käsiteltiin myös esimerkiksi Helsingin kirjamessujen ohjelmassa lokakuun lopussa 2020.

Tehtäviä:

1. Valitse Ilkka-Pohjalaisen nettisivuilta luettavaksesi juttu kohdasta Rikokset ja onnettomuudet. Tarkastele valitsemaasi juttua yllä mainittujen journalistin ohjeiden valossa. Miten niiden noudattamisessa on onnistuttu?

2. Vastaamon tietomurrosta uutisointiin liittyvät erityisesti Journalistin ohjeet JO27, JO28, JO30, JO34, JO12 ja JO3. Journalisti-lehti julkaisi toimittajille myös lisää ohjeita Vastaamon tietomurrosta uutisointiin. Mitä toimittajan täytyy ottaa huomioon Vastaamosta uutisoidessaan Journalistin ohjeiden lisäksi?

3. Tutustu johonkin artikkelissa mainittuun true crime -teokseen. Miten siinä käsitellään rikoksen tehnyttä henkilöä? Entä miten uhrit huomioidaan?

4. Pohdi, miksi rikokset kiinnostavat sekä journalismin, true crimen että fiktion (dekkarit) lukijoita, katselijoita ja kuuntelijoita. Mikä oikeissa ja fiktiivisissä rikoksissa kiinnostaa?

Lähteet:

Honkonen, Marja 2020: True crime on journalismin periaatteilla tehtyä viihdettä, joka tuo mediayhtiöille yleisöjä ja rahaa. Tekeekö se roistoista ja murhaajista tähtiä uhrien kustannuksella? Journalisti-lehti 7/2020. Julkaistu verkossa 24.9.2020, viitattu 21.10.2020.

Journalistin ohjeet.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki