Koululinkki

Oletko sekaisin sananvapaudesta? EU-tietokeskuksen ja koululinkin korttipakalla voit kerrata käsitteet ja pohtia, mitkä EU-myyteistä pitävät paikkansa

SEINÄJOKI

EU kieltää kaiken kivan, kuten käyrät kurkut ja ilmapallojen puhaltamisen. Lisäksi jäsenyys maksaa miljardeja. Vai onko näin sittenkään?

EU:sta liikkuu monenlaisia myyttejä. Myös muu kuin EU:ta koskeva, etenkin sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio on yleistynyt ongelmaksi asti.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Ilkka-Pohjalaisen koululinkki kehittelivät yhdessä oppimateriaalia tästä ajankohtaisesta aiheesta. Sekaisin sananvapaudesta? -korttipakka auttaa käsittelemään sananvapautta ja disinformaatiota eurooppalaisesta näkökulmasta.

Korttipakan toimivuutta testattiin maanantaina Seinäjoen lukiossa sekä ennakkoon että valmiin materiaalin kanssa. Myyttejä murrettiin Kahoot-tietovisassa ja sanaselitystä testattiin käänteisesti, selityksen perusteella piti arvata oikea termi.

EU-myyteistä vain yksi oli sellainen, ettei kukaan osannut murtaa sitä: EU todella säätelee, minkä värisenä ranskalaisia voi tarjoilla Suomessa. Termeistä ainakin valeuutinen, näennäistiede, satiiri ja oikeusvaltioperiaate tunnistettiin heti.

EU tutuksi opiskelijoille

Seinäjoen lukio on mukana Euroopan unionin parlamentin vuosittain järjestämässä toisen asteen oppilaitosten Ambassador School -projektissa. Se tarkoittaa, että EU:ta pidetään esillä projektin kokoontumisissa ja lukiossa järjestetään EU:hun liittyviä matkoja tai tapaamisia.

Vilma Kortesniemi, 17, Jonni Anttila, 17, ja Oliver Wiltshear, 17, ovat mukana Ambassador Schoolissa, koska politiikka kiinnostaa heitä.

– Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja EU:sta, joten oli luonnollista tulla mukaan, Kortesniemi toteaa.

Keväällä 2019 lukiolaiset tarkistivat faktoja europarlamenttivaalien vaalipaneeleissa ja ylläpitivät EU-aiheista infotaulua koululla. Marraskuussa 2019 Seinäjoen lukiolaiset osallistuivat Strasbourgissa Euroscola-päivään Suomen edustajina. Koronan vuoksi EU:hun liittyvä ohjelma oli kuitenkin vuonna 2020 pienimuotoisempaa kuin aiemmin.

– On kokoonnuttu ja keskusteltu EU-aiheista, Wiltshear kertoo.

Lokakuussa nuorilla oli etätapaaminen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kanssa.

– Miapetra Kumpula-Natri kertoi, miten EU:ssa lakiesitykset tehdään ja esimerkkinä siitä, miten netin käyttö on samanhintaista kaikissa EU-maissa, Anttila sanoo.

Kuluvan lukuvuoden aikana projektissa mukana olevat keräävät EU-aiheisia uutisia muidenkin lukiolaisten nähtäville ilmoitustaululle.

EU termeineen on selvästi on jo tullut opiskelijoille tutuksi, mutta miten on disinformaation laita?

– Kyllä disinformaatioon törmää, mutta se on usein niin skandaalinhakuista, että se on helppo tunnistaa ja jättää lukematta kokonaan. Viimeistään lukiessa sen sitten tunnistaa, Anttila kuvailee.

Yleisimmäksi tunnistamakseen disinformaation lajiksi nuoret arvioivat valeuutiset ja mainokset.

– Näennäistiede ja populismi taas ovat hankalia termejä, Wiltshear arvioi.

Disinformaation tyypillinen leviämispaikka some voi myös antaa keinoja disinformaatiota vastaan.

– Seuraan Instagramissa tiliä, jossa puhutaan paljon disinformaatiosta ja sen tunnistamisesta, Kortesniemi kertoo.

EU torjuu disinformaatiota

Korttipakan aihe on ajankohtainen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

– Disinformaatio on kuin virus, sitäkään eivät pidättele maiden rajat, EU-tietokeskuksen viestintäharjoittelija Eeli Salmela kuvailee.

Jokainen voi tietenkin opetella tunnistamaan disinformaatiota itse ja päättää, jakaako sitä eteenpäin. Kuitenkin myös EU tekee paljon disinformaation kitkemiseksi.

– Disinformaatio on juuri nyt iso asia EU:ssa, EU-tietokeskuksen koordinaattori Hanna Meriläinen sanoo.

Euroopan unioni on torjunut aktiivisesti disinformaatiota jo vuodesta 2015 alkaen, jolloin Euroopan ulkosuhdehallinnon alle perustettiin Venäjältä kohdistuvan disinformaation tunnistamiseen ja torjuntaan keskittyvä toimintajoukko East StratCom Task Force. EU:lla on myös toimintasuunnitelma disinformaation torjumiseksi Euroopassa .

Vuonna 2020 EU on keskittynyt viestinnässään erityisesti kumoamaan koronaviruksesta liikkuvia valeuutisia. Koronavirukseen liittyviä faktoja taas on koottu kaikkien luettavaksi Euroopan komission EU ja koronavirus -verkkosivuille. Siellä kumotaan myös yleisimpiä koronavirukseen liittyviä valeuutisia sekä salaliittoteorioita.

– Digilait ovat myös EU:n tapa puuttua disinformaatioon. EU:lla on ihan erilainen momentti neuvotella digijättien kanssa ja vaikuttaa niiden toimintaan kuin Suomen valtiolla, Salmela sanoo.

Eritystä huomiota kannattaa heidän mielestään kiinnittää juuri nyt terveysaiheiseen disinformaatioon ja salaliittoteorioihin.

–Terveysjutut ovat nyt pinnalla ja ne voivat vaikuttaa terveyteen jopa hyvin konkreettisesti, Salmela toteaa.

– Salaliittoteorioissa taas on yllättävää, miten ne menevät oikeasti läpi joillekuille, Meriläinen harmittelee.

Tieto vastaan epätosi

Seinäjoen lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Katja Ranta pitää ideaa Sekaisin sananvapaudesta? -korttipakasta hyvänä. Hän on yksi Ambassador School -projektista vastuussa olevista opettajista Seinäjoen lukiossa.

– Konkreettinen pakka auttaa alkuun hyviä keskusteluja. Näistä termeistä voi poikia laajemminkin pohdittavaa, hän sanoo.

Työssään Ranta välittää eteenpäin oikeaa tietoa. Samalla hän näkee läheltä myös sen, millaista on kilpailla disinformaation kanssa.

– On väärin sanoa, etteivät nuoret seuraisi varteenotettavia medioita, mutta kilpailu erilaisten mediasisältöjen välillä on kovaa, hän luonnehtii.

Tilanne on kuitenkin vielä hallinnassa.

– Suomessa ihmisillä on toistaiseksi vielä hyvä medialukutaito, mutta koulutusta tarvitaan, että niin olisi jatkossakin.

FAKTA: Sekaisin sananvapaudesta? -korttipeli

Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus ja Ilkka-Pohjalaisen koululinkki tekivät yhdessä Sekaisin sananvapaudesta? -korttipakan opetusmateriaaliksi.

Sanaselitys- ja myytinmurtopelikortit käsittelevät sananvapauteen ja disinformaatioon liittyviä ilmiöitä Euroopan unionissa.

Korttipakassa on kolmenlaisia kortteja: sananvapaus- ja disinformaatiosanastoa, EU-sanastoa sekä totta vai tarua -kortteja.

Kortteja voi hyödyntää esimerkiksi käsitteiden opetteluun tai kertaamiseen ja EU-myyttien pohdiskeluun. Korteilla voi testata, kuinka monta käsitettä osaa selittää.

Opettajat voivat tilata pakkaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukselta osoitteesta eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi. Myös koululinkiltä saa pakkaa kouluvierailujen yhteydessä. Kortit voi myös tulostaa pdf:nä.

Korttipakan lisäksi koululinkki ja EU-tietokeskus julkaisivat opetusmateriaaliksi artikkelin EU, sananvapaus ja disinformaatio – Sananvapaus on EU:lle tärkeä arvo, mutta tätä vapautta käytetään väärin myös unionin sisällä.

Uusimmat kaikki