Koululinkki

EU, sananvapaus ja disinformaatio – Sananvapaus on EU:lle tärkeä arvo, mutta tätä vapautta käytetään väärin myös unionin sisällä

Tämä oppimateriaali käsittelee sananvapauden toteutumista ja disinformaatioon puuttumista Euroopan unionissa. Sananvapaus on unionin perusarvoja, ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen on sen väärinkäyttöä.

Euroopan unionista on monenlaisia muitakin oppimateriaaleja, esimerkiksi EU:n omilla nettisivuilla.

Sananvapaus ja demokratia ovat EU:n perusarvoja

Sananvapaus on YK:n yleiseen ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948 kirjattu ihmisoikeus, joka turvaa jokaiselle vapauden pitää mielipiteensä sekä hankkia, välittää ja vastaanottaa ja välittää tietoja rajoista riippumatta.

Sananvapaus on kirjattu myös EU:n perusoikeuskirjaan. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritellään samaan tapaan, että "jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta". Ihmisoikeussopimuksessa määritellään myös joitakin tarpeellisia rajoituksia sananvapaudelle. Sopimuksen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT.

Sananvapaus on kirjattu myös kaikkien jäsenmaiden, myös Suomen perustuslakiin. Lisäksi on vielä erikseen laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.

Sananvapaus on tiukasti sidoksissa demokratian toimimiseen. Demokratialla tarkoitetaan kansanvaltaa. Demokratian toimimiselle on tärkeää sananvapauden toteutuminen sekä julkisessa keskustelussa että journalismissa. Kansalaisten täytyy voida ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien kautta.

Mitä on disinformaatio?

Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallaan levitettävää virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Jos harhaanjohtavaa tai virheellistä tietoa levittää vahingossa, käytetään termiä misinformaatio.

Disinformaation luomisen tai levittämisen syy voi olla esimerkiksi rahan, vallan tai huomion tavoittelu. Tavoitteena voi olla myös aatteen levittäminen tai ihan vain ajanviete.

Disinformaatioksi luokiteltavia tekstilajeja ovat esimerkiksi uutisia monin tavoin muistuttavat valeuutiset ja valtiojohtoinen mielipiteiden muokkaus eli propaganda . Huumorin lajit parodia ja satiiri taas luottavat yleisön kykyyn tunnistaa huumori, vaikka käsiteltävät aiheet olisivatkin yhteiskunnallisia. Salaliittoteorioihin tai näennäistieteeseen uskovat taas voivat todella vahvasti ja kyseenalaistamatta uskoa teorioihinsa ja guruihinsa.

Jaottelu disinformaatioon ja misinformaatioon ei siis ole täysin yksiselitteinen. Joskus virheellinen tieto voi lähteä leviämään väärinymmärryksen seurauksena, kun satiiri luetaan uutisena tai uutisesta luetaan vain klikkiotsikko. Joskus virheellistä informaatiota keksitään tai käytetään nimenomaan omien tarkoitusperien tavoitteluun.

EU:ssa liikkuva disinformaatio

Disinformaatio ja sen leviäminen on koko Euroopan yhteinen huolenaihe. Vuonna 2018 julkaistun eurobarometrin mukaan jopa 83 prosenttia EU:n kansalaisista koki, että valeuutisten leviäminen on uhka demokratian toteutumiselle.

Disinformaation levittämistä halutaan torjua, koska sen tahallinen, laajamittainen ja järjestelmällinen levittäminen haittaa demokratian toteutumista. Disinformaatio voi myös heikentää ihmisten luottamusta tieteeseen.

Disinformaatiota liikkuu tyypillisesti paljon juuri sellaisista asioista, jotka ovat muutenkin ajankohtaisia. Kun epidemia leviää, maastoa palaa tai järjestetään vaalit, voi varautua siihen, että näistä aiheista tulee myös varmistamatonta tai keksittyä informaatiota.

EU:n huolenaiheena on viime vuosina ollut erityisesti EU-vaalien ja kansallisten vaalien aikaan liikkuva disinformaatio, joka heikentää kansalaisten kykyä tehdä faktoihin perustuvia äänestyspäätöksiä. Kuluvana vuonna myös koronaviruspandemiasta on liikkunut suuresti erilaista disinformaatiota, jota EU on pyrkinyt torjumaan.

EU:sta liikkuva disinformaatio

Disinformaatiota leviää paljon myös EU:n toiminnasta. EU:n lainsäädäntöön liittyvät kysymykset ovat laajoja ja usein monimutkaisia. Niiden ytimekäs, kansantajuinen kuvailu on vaikeaa.

Lähtökohta onnistuneelle EU-tietouden levittämiselle ei siis nykypäivän pirstaloituneessa, vauhdiltaan alati kiihtyvässä mediamaisemassa ole helppo.

Uutismedioita ympäri Eurooppaa on osallistunut virheellisen EU-tiedon levittämiseen. Myös Suomessa EU kieltää -tyyppiset jutut ovat kehittyneet omaksi uutismuodokseen myös isoimmissa medioissa. EU on esimerkiksi useiden medioiden mukaan kieltänyt käyrät kurkut, lakritsipiiput, uunikintaat, ilmapallojen puhaltamisen ja lasten torkkupeitot. Yhteistä näille uutisille on, ettei niistä yksikään pidä paikkaansa.

Disinformaatiolle tyypillisissä EU kieltää -jutuissa käytetään usein totuuteen pohjautuvaa tiedonjyvää, joka kehystetään harhaanjohtavasti. EU-myytit leviävät Suomeen usein ulkomaisen lehdistön skandalisoivista jutuista. Esimerkiksi vuonna 2011 Ylellä, STT:llä, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa uutisoitiin EU:n kieltävän lapsilta ilmapallojen puhaltamisen brittiläisen Daily Telegraphin juttuun perustuen.

Todellisuudessa kyse oli leludirektiivin soveltamisohjeista, joiden mukaan ilmapallopakkauksissa pitää olla merkintä, jossa kerrotaan, että alle 8-vuotiaiden tulee leikkiä ilmapalloilla vain aikuisten valvonnassa.

Miten EU puuttuu disinformaation levittämiseen?

Euroopan unioni on toiminut aktiivisesti disinformaation torjumista vastaan vuodesta 2015 alkaen, jolloin Euroopan ulkosuhdehallinnon alle perustettiin Venäjältä kohdistuvan disinformaation tunnistamiseen ja torjuntaan keskittyvä toimintajoukko (East StratCom Task Force). Tällä hetkellä toimintajoukko työskentelee EU vs. Disinfo -hankkeessa. Hankkeen verkkosivuille on koottu tietoa Venäjältä suuntautuvasta disinformaatiosta sekä englanniksi että venäjäksi.

Vuonna 2020 EU on kohdistanut viestintätoimenpiteitä erityisesti koronaviruksesta liikkuvien valeuutisten kumoamiseen. Koronavirukseen liittyviä faktoja on koottu kaikkien luettavaksi Euroopan komission EU ja koronavirus -verkkosivuille. Siellä kumotaan myös yleisimpiä koronavirukseen liittyviä valeuutisia sekä salaliittoteorioita.

Vuonna 2019 järjestettiin myös ensimmäinen EU:n laajuinen medialukutaidon teemaviikko, jota on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.

Vuonna 2018 valmistui disinformaation torjumiseksi myös laajamittainen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut parantaa erityisesti EU:n toimielinten ja sen jäsenvaltioiden yhteistyötä ja kykyä torjua disinformaatiota. Toimintasuunnitelmassa on neljä tavoitetta.

1. Ensinnäkin EU haluaa kehittää instituutioidensa sekä jäsenvaltioiden kykyä tunnistaa ja analysoida järjestelmällisesti Euroopassa leviävää disinformaatiota. Kehittämistoimenpiteitä on kohdistettu erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöön ottamiseen, joilla voidaan entistä tehokkaammin tunnistaa ja torjua disinformaatiota.

2. Toiseksi toimintasuunnitelma tähtää koordinaation ja yhteistyön parantamiseen. Tätä varten on sitten perustettu Disinformaation nopea hälytysjärjestelmä (Rapid Alert System), joka kokoaa yhteen asiantuntijoita kaikista jäsenmaista disinformaatioon liittyvän tiedonvaihdon parantamiseksi.

Järjestelmä otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa keväällä 2019 järjestettyjen EU-vaalien aikaan, jolloin järjestelmä kokosi yhteen laajan joukon kyberturvallisuuden asiantuntijoita ja vaaliviranomaisia EU-vaaleihin ja moniin meneillään olleisiin kansallisiin vaaleihin liittyvän disinformaation torjumiseksi.

Keväällä 2020 järjestelmä otettiin käyttöön erityisesti koronavirukseen liittyvän disinformaation torjumiseksi. Koordinaation helpottamiseksi jokainen jäsenvaltio on nimennyt myös oman kyberturvallisuudesta ja disinformaatiosta vastaavan yhteyshenkilön.

Euroopan komissio käynnisti kesällä 2020 myös Euroopan digitaalisen median tarkkailu -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää disinformaation leviämistä EU:n sisällä. Hanke pyrkii edistämään Euroopassa toimivien faktantarkkailijoiden, tutkijoiden sekä median yhteistyötä sekä tuottamaan tieteellistä tietoa disinformaation leviämisestä Euroopassa. Hankkeen etenemiseen ja tuottamaan tietoon voi tutustua täällä.

3. Kolmanneksi EU on sitouttanut digitaalisen median verkkoalustat yhteistyöhön disinformaation torjumiseksi vaatimalla alustoja allekirjoittamaan EU:n luomat käytännesäännöt. Käytännesäännöt vaativat alustoja tekemään töitä valetilien ja bottien tunnistamiseksi ja poistamiseksi.

Sääntöjen myötä myös erityisesti vaalien aikaan esiintyvä poliittinen mainonta alustoilla on tehty näkyvämmäksi käyttäjille. Tähän mennessä käytännesääntöihin ovat sitoutuneet kaikki suurimmat alustat kuten Facebook, Google, Twitter, Mozilla, Microsoft ja TikTok.

4. Neljänneksi EU haluaa kansalaisviestinnän kautta tuoda esiin disinformaatioon liittyviä uhkia sekä parantaa kansalaisyhteiskunnan medianlukutaitoa ja kykyä tunnistaa valeuutisia. EU:n toimielimet toteuttavat jatkuvasti erilaisia viestintäkampanjoita, joilla pyritään tarjoamaan EU:n kansalaisille faktapohjaista tietoa erityisesti valeuutisoinnin kohteeksi joutuneista aiheista.

Pohdintakysymyksiä:

1. Mitä tarkoittavat termit EU, sananvapaus, demokratia ja disinformaatio?

2. Millaisia kokemuksia sinulla on disinformaatiosta? Mistä aiheista olet sitä nähnyt?

3. Millaisiin myytteihin EU:sta olet törmännyt?

4. Mistä löydät oikeaa tietoa EU:sta?

5. Mitä EU tekee disinformaation torjumiseksi? Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä?

 

Lähteet ja lisätietoa:

Botometer. Työkalu bottien tunnistamiseksi.

EDMO – European Digital Media Obesrvatory -hanke.

EU vs DISINFO -hanke

EUR-lexin sanasto.

Eurobarometri 2018.

Euroopan komission Suomen-edustusto.

Euroopan komissio: Euronautti-blogi - EU-myyttien murtoa.

Euroopan komissio: Tackling online disinformation.

Euroopan komissio: EU ja disinformaatio

Euroopan komissio: Koronavirusta koskevan disinformaation torjunta

Euroopan komissio: Disinformaation torjunta ja koronavirus.

Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS).  Vinkkejä disinformaation torjumiseksi.

Faktabaari: Miten löytää luotettavaa tietoa.

Kavin ja Mediataitokoulun Pelkkää feikkiä? -juliste.

Loistokeskustelija.

Oppisoppi. EU-oppimateriaaleja kouluille.

Schuman-seura 2019: EU ja Käyrät kurkut. Tosiasioita urbaanilegendojen sijaan.

Satuli Heli 2020: EU-perusteos. 2. uudistettu painos. Eurooppatiedotus. 

Tiellä sananvapauteen. Suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja.

Vehkoo Johanna 2019: Valheenpaljastajan käsikirja. Kosmos. Helsinki.

Vihma Antto, Hartikainen Jarno, Ikäheimo Hannu-Pekka & Seuri Olli 2018: Totuuden jälkeen. Teos. Helsinki.

Lisää videoita aiheesta:
The Shape: Lyhytelokuva sananvapaudesta. Ohjannut Jaco Van Dormael.
EU vs. DISINFO: Think before you share.
EU vs. DISINFO: How to make a propaganda video?
Namikolinx: TÄMÄ ON VAROITUS.
Euroopan komissio: Koronavirus ja disinformaatio.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viesti koronavirukseen liittyvästä disinformaation torjunnasta.
Koronavirukseen liittyvät terveysväittämät: Tarkista faktat ennen kuin jaat.
Euroopan komissio: Myth-busting - disinformation.

Lisää aiheesta
Uusimmat kaikki