Koululinkki

Zürichin Suomi-koulun oppilaat ja opettajat ovat kehittyneet taitaviksi tekniikan käyttäjiksi etäopetuksen aikana – Tällä kevätlukukaudella ei ole päästy vielä ollenkaan koululle lähiopetukseen

SEINÄJOKI

Korona ajoi Sveitsin Suomi-koulun Zürichissä etäopetukseen viime keväänä, kertoo Riika Östberg . Hän opettaa Zürichin Suomi-koulussa alle kouluikäisten ryhmää sekä yhdistettyä 1.–2.-luokkalaisten ryhmää.

– Koulumme siirtyi etäopetukseen maaliskuussa 2020 ja opetus jatkui etänä lukuvuoden loppuun saakka.

Syyslukukausi alkoi lähiopetuksessa, mutta kontakteja rajoittaen ja maskipakon kanssa. Kevätlukukaudella ei ole edes käyty koululla.

– Aivan (syys)lukukauden lopussa siirryimme etäopetukseen ja kaikki ryhmämme ovat olleet alkuvuoden ajan etäopetuksessa, Östberg kertoo.

Aluksi etäopetus oli henkilökohtaisia yhteydenottoja oppilaisiin ja kotiin annettujen tehtävien tekemistä. Nyt etäopetusta kuitenkin järjestetään videoneuvotteluna, ja siitä on Ösbergin mukaan hyviä kokemuksia.

Hankalinta on se, että muita ei voi tavata

7-vuotias Inkeri Paakkala käy toista luokkaa Sveitsissä Zürichin kantonissa.

– Kouluni nimi on Schulhaus Büel, se on lähellä Zürichiä. Käyn myös Zürichin Suomi-koulua.

Etäopetuksen alkaessa vuosi sitten läksyjen määrä lisääntyi.

– Tuli tosi paljon läksyjä kotiin ja sitten niitä vietiin välillä koululle. Nyt koulu on ihan tavallisesti, paitsi neljäsluokkalaisilla pitää olla maskit. Suomi-koulu on Zoomissa, Paakkala kertoo.

Koulun lisäksi korona on vaikuttanut harrastuksiin.

– Jumppa on välillä ollut tauolla, sitten ei ole mitään harrastuksia.

Etäopetus ei ole ollut Inkeri Paakkalan mieleen, mutta jotain hyvääkin hän keksii korona-ajasta.

– Hyvää on ollut ehkä se, että en ole ollut niin paljon etäopetuksessa. Se on kivaa, että vanhemmat on kotona töissä. Huonoa on se, että harrastus on loppu ja Suomi-koulu on etäopetuksessa.

Zürichin Suomi-koulun pedagoginen johtaja Riika Östberg kuitenkin kehuu koulunsa oppilaiden ja opettajien pärjäämistä.

– Vaikuttaa siltä, että pienimpienkin oppilaidemme sopeutumiskyky uudessa tilanteessa on hyvä ja osalle etäopetus onkin ainoa koettu koulunkäyntimuoto. Sekä oppilaat että opettajat ovat kehittyneet taitaviksi tekniikan hyödyntäjiksi, mikä on ehdottomasti hyvä juttu. Myös luovuus ja kyky soveltaa toimintoja on kehittynyt kaikilla osallisilla.

Hankalinta kuluneen vuoden aikana on Östbergin mukaan ollut lähikontaktien puuttuminen ja varainkeruun järjestäminen Suomi-koululle.

– On eri asia olla samassa luokkahuoneessa ja tehdä yhdessä harjoituksia kuin odotella ruudun ääressä vuoroaan osallistua. Koulua ylläpitävän yhdistyksen näkökulmasta hankalaa on ollut kehitellä uusia varainkeruun muotoja puuttuvien kahvila- ja myyjäistuottojen tilalle, kertoo Östberg, joka on myös Suomi-koulua ylläpitävän yhdistyksen johtokunnan jäsen.

Miltä tuleva kevät näyttää?

Toisin kuin Suomi-koulu, paikalliset peruskoulut ovat Sveitsissä olleet alkuvuoden ajan normaalisti toiminnassa. Henkilökunnalla ja yläkoulun oppilailla on maskipakko, joka osassa maata koskee myös nuorimpia oppilaita.

– Odotamme juuri nyt jännityksellä, voimmeko siirtyä Suomi-koulussa lähiopetukseen vai nähdäänkö laajalta alueelta kouluun saapuvat oppilaat riskinä viruksen leviämisen kannalta, Riika Östberg kertoo.

Inkeri Paakkala arvioi, että koulu jatkuisi.

– Varmaan koulu jatkuu normaalisti. Jos harrastus ei jatku, niin sitten on enemmän aikaa leikkiä.

Samaa Paakkala toivoi myös Suomeen, kun hän vastasi haastattelukysymyksiin 24. helmikuuta, päivää ennen hallituksen tuoreimpia linjauksia etäopetukseen siirtymisestä.

– Toivottavasti teidän koulu ei lopu ja terveisiä!

Östberg on seurannut myös Suomen opettajien tilannetta.

– Tänne Sveitsiin suomalaisten koulujen toiminta ja opettajien kyky omaksua uusia keinoja näyttää todella hyvältä. Tekninen osaaminen ja vaadittavat välineet tuntuvat monin paikoin olevan hyvin hallussa ja ohjeistukset vaikuttavat yhdenmukaisilta, hän kertoo.

Suomessa hankitusta opettajankoulutuksesta on hyötyä myös ulkomailla. Muutamat koulumme opettajat ovat pätevyydeltään luokan- tai aineenopettajia, muilla taas on muutoin hankittu vaadittava pedagoginen pätevyys sekä lisäksi paikallinen lupa kotikielen opettamiseen.

– Suomalainen pedagoginen osaaminen tunnetaan Sveitsissä, ja on ilo ja ylpeys pitää yllä tätä myös ulkosuomalaisten oppilaiden keskuudessa.

Suomi-kouluissa seurataan jatkuvasti suomalaisen peruskoulun kehittymistä, kuten opetussuunnitelmien uudistusta, ja osallistutaan suomalaisiin opetusalan koulutuksiin.

Fakta: Suomi-koulut

Suomi-koulut ovat Suomen valtion tukemia kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä ja tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-koulujen opetus on varsinaisen koulunkäynnin rinnalla annettavaa opetusta.

Suomi-kouluja toimii 45 maassa. Niissä opiskelee noin 4 000 lasta ja nuorta. Keskimääräinen Suomi-koulun koko on noin 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan kouluja. Opetusta annetaan keskimäärin 2 tuntia viikossa.

Suomi-koulut saavat Suomesta harkinnanvaraista valtionavustusta 3–18-vuotiaiden oppilaiden opetukseen. Valtion lisäksi Suomi-kouluja ylläpitävät oppilaiden vanhemmat maksamalla lukukausimaksuja ja tekemällä vapaaehtoistyötä koulun hyväksi. Koulujen toimintaa tuetaan myös yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksilla.

Uusimmat kaikki